Saara Kupsala tekee työtä eläinten parhaaksi

  • Kotimaa
  • Tiina Saario-Kuikka
Kuva: Olli Saarinen

Yhteiskuntatieteiden tohtori Saara Kupsala täytti pitkään tyhjillään olleen aukon eläinten hyvinvoinnin kentällä, kun hän aloitti tehtävänsä eläinsuojeluasiamiehenä Ruokavirastossa syyskuun alussa.

Tuore eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala huolehtii siitä, että eläinten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kupsala on kerryttänyt laaja-alaista osaamista eläinten hyvinvointikysymyksissä toimiessaan tutkijana monitieteisissä eläintutkimuksen hankkeissa.

Eläinsuojeluasiamiehen työ kattaa kaikki eläinryhmät, eli seura- ja harrastuseläimet, tuotantoeläimet, koe-eläimet ja luonnonvaraisetkin eläimet silloin, kun ihminen on niiden kanssa tekemisissä.

– Työni tarjoaa mahdollisuuden edistää eläinten hyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Eläinsuojeluasiamiehenä voin hyödyntää asiantuntemustani ja tutkimustaustaani eläinten hyvinvoinnista ja asemasta, Kupsala perustelee hakeutumistaan uuteen virkaansa.

Hyvinvoinnille tärkeät käyttäytymistarpeet turvattava

Parasta aikaa valmisteilla oleva turkiseläinten hyvinvointia koskeva asetus on keskeinen asiakokonaisuus, jota koskevaan keskusteluun Kupsala uutena eläinsuojeluasiamiehenä osallistuu.

Uuteen eläinten hyvinvointilakiin on suunnitteilla käyttäytymistarpeiden toteutumista koskevia vaatimuksia, joita Kupsala pitää hyvin tärkeinä. Nämä liittyvät eläinten pysyvien pitopaikkojen olosuhteisiin. Vaikka lakiluonnoksessa puhutaan eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden paremmasta toteutumisesta, ovat uudistukset kuitenkin jäämässä näillä näkymin riittämättömiksi monen eläinlajin kohdalla.

Parannuksia tarvitaan Kupsalan mielestä muun muassa porsastuotannossa olevien emakoiden ja maidontuotannossa käytettävien lehmien ja hiehojen oloihin.

– Siirtyminen porsitushäkeistä vapaaporsitusratkaisuihin, joissa on tarjolla pesänrakennusmateriaalia, on emakon hyvinvoinnille erittäin tärkeää. Se mahdollistaa esimerkiksi pesänrakentamisen, johon emakolla on voimakas luontainen tarve, hän sanoo.

Lypsylehmien ja hiehojen kohdalla olisi Kupsalan mukaan tärkeää siirtyä pihattoratkaisuihin, sillä parteen kytkettynä nautojen mahdollisuudet toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten liikkumista, estyvät merkittävästi.

– Munivien kanojen osalta puolestaan olisi hyvä siirtyä verkkopohjaisista häkeistä lattiakanalaratkaisuihin, joissa kanojen käytettävissä olevaa tilaa olisi perusteltua väljentää, hän jatkaa.

Turkiseläimet tarvitsisivat merkittävästi monipuolisemman ympäristön ja suuremmat tilat, jotta ne voisivat käyttäytyä lajilleen tyypillisesti.

– Tutkimusten mukaan esimerkiksi siniketut ovat motivoituneita menemään maapohjalle, joka tarjoaa niille muun muassa kaivuumahdollisuuden, Kupsala kertoo.

Lemmikit huomioitava nykyistä paremmin

Saara Kupsala huomauttaa, että myös lemmikki- ja harrastuseläinten käyttäytymistarpeita tulisi huomioida nykyistä paremmin. Tutkimustieto niiden hyvinvoinnista on lisääntynyt nopeasti, ja tiedon saatavuus on parantunut erilaisten oppaiden avulla.

– Esimerkiksi koirien hyvinvointia edistävät riittävä tekeminen, seura ja liikunta. Pienet lemmikit hyötyvät puolestaan tilavasta ja virikkeellisestä ympäristöstä ja sisäkissat erilaisista aktiviteeteista ja virikkeistä, hän neuvoo.

Uuteen eläinten hyvinvointilakiin onkin suunnitteilla seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia parantavia uudistuksia, kuten lista sallituista seura- ja harrastuseläinlajeista, josta säädetään tarkemmin asetustasolla. Myös hevosten pilttuussa pidosta halutaan luopua.

Eläinsuojelun kipukohtina Kupsala näkee pentujen laittoman maahantuonnin ja pentutehtailun sekä kissojen hylkäämisen ja villiintyneet kissapopulaatiot.

Uuteen eläinten hyvinvointilakiin onkin luonnoksen mukaan tulossa vaatimus siitä, että nisäkkään omistaja tai pitäjä estää eläimensä hallitsemattoman lisääntymisen. Tämä tarjoaisi Kupsalan mukaan parempia välineitä puuttua esimerkiksi ulkona vapaasti liikkuvien kissojen rajoittamattomaan lisääntymiseen.

– Kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti olisivat tärkeä keino kissapopulaatioiden vähentämiseksi. Jos eläin on jo tunnistusmerkitty ja rekisteröity, omistajan voisi saattaa helpommin vastuuseen ja puuttua tarvittaessa ongelmalliseen eläintenpitoon. Tämä toimisi omistajalle myös kannustimena vastata paremmin eläimistään, Kupsala huomauttaa.

Etenkin ulkona vapaasti liikkuvat kissat tulisi hänen mielestään steriloida tai kastroida.

– Ylipäätään on hyvin tärkeää, että erilaisin keinoin edistetään kissan arvostusta lemmikkinä ja tietoa kissan hyvinvointitarpeista. Eläinten hyvinvoinnin opetusta pitäisi vahvistaa jo kouluissa, hän alleviivaa.

Terveysongelmia aiheuttavaan jalostukseen voitava puuttua

Terveysongelmia ja vakavia hyvinvointihaittoja aiheuttava jalostus on merkittävä eläinten hyvinvointiin vaikuttava kysymys, johon pitäisi Saara Kupsalan mukaan voida puuttua nykyistä tehokkaammin.

– Esimerkiksi ääripiirteiden suosiminen lemmikkieläinten jalostuksessa on heikentänyt huomattavasti monien eläinten hyvinvointia. Onkin tärkeää, että uudessa eläinten hyvinvointilaissa säädetään nykyistä tarkemmin jalostuksesta ja että laki tarjoaa konkreettisia välineitä puuttua hyvinvointiongelmia aiheuttavaan jalostukseen, hän sanoo.

Eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen virka lakkautettiin edellisellä hallituskaudella vuoden 2015 lopussa, mutta nyt se on perustettu uudestaan – tosin määräaikaisena vuoden 2023 loppuun saakka.

Eläinsuojeluasiamies edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Uusi virka perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Asiamiehen toimipaikka on Ruokavirasto Seinäjoella.

Saara Kupsala

YHTEISKUNTATIETEIDEN tohtori, väitellyt tuotantoeläimiä koskevista asenteista ja käsityksistä vuonna 2019.

TYÖSKENNELLYT viimeksi tutkijatohtorina Helsingin yliopiston hankkeessa ”Ilmastokestävyys keittiössä – ruokakulttuurin murroksen arkiset mahdollisuudet”.

LAAJA-ALAINEN osaaminen eläinten hyvinvointikysymyksissä monitieteisissä eläintutkimuksen hankkeissa.

ASUU Helsingissä avopuolisonsa kanssa. Ei lemmikkejä. Kotoisin maitotilalta.

HARRASTAA lenkkeilyä, luonnossa liikkumista ja lukemista.

eläinsuojeluasiamies henkilökuva

Kommentit

Luetuimmat julkaisut