Ruokavirasto, MMM ja Luke paneutuvat koiranjalostuksen ongelmiin entistä kriittisemmin

SEY kampanjoi koirien epätervettä jalostusta vastaan Eläinten viikolla 2015.

Eläimelle kärsimystä aiheuttavaa koiranjalostusta tulisi karsia valvontakriteerien avulla, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja Ruokaviraston kanssa tekemästä selvityksestä.

Nykyisessä eläinsuojelulaissa on kielletty sellainen eläinjalostus, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille. Esimerkiksi liian lyhyen kallon muodon jalostaminen voidaan katsoa Suomen nykyisen eläinsuojelulain vastaiseksi. Ruokaviraston teettämän tuoreen selvityksen mukaan eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttavaa koiranjalostusta tulisi karsia jatkossa valvontakriteereiden keinoin.

Ruokaviraston teettämä selvitys esittää valvontakriteereitä, joiden mukaan jalostuskoiralla ei saisi jatkossa olla lyhytkalloiseen rakenteeseen liittyviä vakavia, merkittäville hyvinvointihaitoille altistavia epämuodostumia tai liioitellusta lyhytkalloisuudesta johtuvia sairauksia ja oireita.

Kasvattajalle lisää vastuuta

Tuoreessa selvityksessä esiteltävät valvontakriteerit keskittyvät koirien lyhytkalloisuudesta eli brakykefaliasta johtuviin ongelmiin, mutta mukana on myös laajemmalle koirajoukolle sovellettavia kriteereitä. Selvityksen mukaan koiran kasvattajan tulisi kyetä osoittamaan, että hänen jalostuksessa käyttämänsä eläimet täyttävät eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset.

Osassa koirarotuja kriteerit rajaisivat suuren osan koiria pois jalostuksesta. Osalle valvontakriteereistä Ruokaviraston teettämä selvitys ehdottaa esimerkiksi viiden vuoden siirtymäkautta, jolloin kasvattajilla olisi aikaa etsiä valvontakriteerit täyttäviä koiria jalostukseen ja jalostaa koirien rakennetta terveemmäksi.

Valvontakriteerien myötä joissakin roduissa karsiutuisi iso joukko koiria pois jalostuksesta. Lisäksi muutamassa rodussa ei ole mahdollista muokata kallon muotoa jalostuksen keinoin, koska näissä roduissa ei ole jäljellä normaalin kallon aiheuttavia geenimuotoja. Tällaisessa tilanteessa jalostusta voitaisiin jatkaa esimerkiksi roturisteytysten avulla.

Ruokaviraston teettämä selvitys ehdottaa myös puuttumiskeinoja sellaisten eläinten maahantuontiin, joiden osalta jalostus ei täytä Suomen eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi selvitys ehdottaa eläinlääkäreille velvollisuutta raportoida jalostukseen käytettävän eläimen hoitoa vaatineista tai elämänlaatua heikentävistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista. Selvityksessä suositetaan myös muun muassa jalostuksen eettisen neuvottelukunnan perustamista ja eläinlääkärin ilmoitusvelvollisuuden lisäämistä.

Jalostuksen ongelmista on tiedetty pitkään

Maailmanlaajuisesti katsottuna Ruokaviraston teettämä selvitys ei ole ainutlaatuinen. Koirien hyvinvointiin liittyvien ominaisuuksien jalostukseen on puututtu lainsäädännön keinoin jo useissa Euroopan maissa sekä muun muassa Australiassa. Myös Suomen Eläinlääkäriliitto (SELL) on tehnyt useita kannanottoja koiranjalostuksen ongelmakohdista.

SEY Suomeneläinsuojelu kannattaa selvityksessä esitettyjä ehdotuksia. SEY on jo pitkään tehnyt kannanottoja ja vaatinut, että hyvinvointia heikentävien ominaisuuksien jalostamiseen puututaan lainsäädännöllä nykyistä tehokkaammin.

– Nyt on korkea aika puuttua koirien jalostuksen ongelmiin. Sellaisia rotuja, joista merkittävällä osalla on jokin eläimen hyvinvointia heikentävä rakenteellinen tai perinnöllinen vika, ei tule ylläpitää sellaisenaan. Kaikkien koirien kanssa toimivien on ymmärrettävä, että osa roduista on tullut tiensä päähän, ja roturisteytykset ovat tällöin koirien terveyden kannalta välttämättömiä, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Linkki selvitykseen: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/elainten-pito/elainten-suojelu-ja-kuljetus/jalostuksen-valvontakriteerit_koira_2020-luke.pdf

 

 

Kommentit

Luetuimmat julkaisut