Kissakriisin hinta
- Näkökulma
- Sari Toivola
Kissakriisillä on hintansa. Voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille hädässä olevien kissojen auttamisesta saattaa koitua mittavat rahalliset kulut. Lisäksi kissakriisi vaatii veronsa myös auttamistyössä henkisesti ja fyysisesti kovilla olevilta vapaaehtoisilta eläinsuojelijoilta. Kovimman hinnan kissakriisistä joutuvat kuitenkin maksamaan ne vähintään 20 000 kissaa, jotka jäävät vuosittain kissakriisin armoille.
Heitteillä olevista kissayhdyskunnista, eli populaatioista, loukutetaan yleensä monta kissaa kerrallaan. Kymmenien kissojen populaatiot eivät ole harvinaisia, eivätkä sadankaan kissan populaatiot ennenkuulumattomia.
Populaatiokissat ovat usein tavalla tai toisella sairaita ja vaativat ruuan, juoman ja hiekkalaatikon lisäksi erityistä hoitoa ja lääkintää muodossa tai toisessa.
Kissojen perushoito, eli ruokkiminen, asianmukaisten hiekkalaatikko-olosuhteiden tarjoaminen, lääkitseminen, rokotukset, madotukset, leikkautukset ja sirutukset maksavat. Lisäksi koko elämänsä puutteessa ja kurjuudesta riutuneet kissat saattavat tarvita kalliita eläinlääkärin erikoishoitoja, kuten hammasremontteja, erilaisia tutkimuksia tai leikkauksia.
Kun näitä eläinlääkärin välitöntä hoitoa tarvitsevia kissoja saapuu eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin useampia kerrallaan, nousevat yhden kissapopulaation hoitokustannukset helposti tuhansiin euroihin.
Kuvaillun kaltaiset kissapopulaatiot eivät ole yksittäistapauksia. Monet eläinsuojeluyhdistykset hoitavat vuoden aikana useita kissapopulaatioita. Näin eläinsuojeluyhdistyksille kissojen hoidosta koituvat kulut voivat vuositasolla nousta todella korkeiksi.
Eläinsuojeluyhdistykset toimivat yksityisin lahjoitusvaroin, joten yksikään sentti tai euro, jolla kissojen hoitoa rahoitetaan, ei ole itsestäänselvyys. Jokaisella tehdyllä rahalahjoituksella, pienelläkin, on siis konkreettista ja aitoa merkitystä eläinsuojeluyhdistyksille, niiden puitteissa tehtävälle työlle – ja ennen kaikkea kissoille, joita yhdistykset saamiensa lahjoitusten turvin auttavat.
Kissakriisin hintaa ei mitata vain rahassa
Kissakriisistä maksettavaa hintaa ei kuitenkaan mitata vain rahassa.
Kissakriisin henkistä hintaa maksavat vapaaehtoiset eläinsuojelijat. Eläinten kärsimyksen jatkuva kohtaaminen ja fyysisestikin raskas auttamistyö kuormittavat tekijäänsä ja vaativat veronsa.
Kissakriisin vastaista työtä tekevät ja kissakriisin keskelle syntyneitä kissoja auttavat eläinsuojelijat antavat hädänalaisten kissojen eteen kaikkensa, ja vielä enemmän. Siitä huolimatta yhtä autettua kissaa kohti on aina jonossa monta uutta avuntarvitsijaa. Uusia autettavia kun syntyy tähän maahan enemmän kuin vapaaehtoiset eläinsuojelijat ehtivät ja pystyvät resurssiensa puitteissa auttamaan.
On hatunnoston arvoista, että eläinsuojelijat jaksavat kaikesta huolimatta tehdä tätä tärkeää ja arvokasta vapaaehtoistyötä kissojen hyväksi. Ilman heitä kissakriisistä aiheutuvan kärsimyksen määrä olisi vieläkin suurempi.
Kissat maksavat kissakriisin kovimman hinnan
Kovimman hinnan kissakriisistä joutuvat kuitenkin maksamaan kissakriisin keskelle syntyvät kissat.
Ne eivät saa kokea, miltä tuntuu syntyä toivottuina ja rakastettuina yksilöinä ihmisen huomaan. Ne eivät myöskään saa kokea, miltä tuntuu syödä maha täyteen maittavaa ja ravitsevaa ruokaa, tai käpertyä pakkasyönä nukkumaan oman kodin lämpöön.
Joillain näistä kissoista käy hyvä tuuri. Ne pääsevät välittävien eläinsuojelijoiden hoiviin ja saavat parhaassa tapauksessa mahdollisuuden hyvään ja elämisen arvoiseen elämään.
Iso osa kissakriisin keskelle syntyvistä kissoista jää kuitenkin luonnon armoille, jonnekin avun ja ihmissilmän ulottumattomiin. Nämä viattomat ja osaansa syyttömät kissat maksavat kissakriisistä hengellään.
Kirjoittaja on SEYn Art Director ja eläinten hyvinvointiaiheisiin erikoistunut viestinnän asiantuntija.
LUE LISÄÄ: Kymmeniätuhansia onnettomia kohtaloita
LUE LISÄÄ: Kissoja kuin Vilkkilässä: Villiintynyt kissalauma voi paisua jopa satapäiseksi
Kommentit