Brakykefaaliset koirat valokeilassa

Happiviiksissä poseeraava, Musseksi ristitty mopsi symboloi ylijalostettuja eläimiä Eläinten viikolla 2015.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön paljastus, että presidenttiparin bostoninterrieri Lennu vedettiin pois julkisuudesta rodussa esiintyvien ongelmien takia, herätti virkistävän julkisen keskustelun koirien ylijalostuksen ongelmista. Se on myös osoitus siitä, että asioita on mahdollista muuttaa parempaan suuntaan tietoisuutta lisäämällä.

Presidenttipari oli vuonna 2011 koiraa hankkiessaan rodun ongelmista yhtä tietämätön kuin moni muukin koiraa hankkiva. Eläinlääkäri- ja eläinsuojelujärjestöt ovat jo pitkään puhuneet sen puolesta, ettei rotukoiria ja -kissoja, joilla on ääripiirteitä, saisi tuoda esille markkinoinnissa tai viestinnässä, sillä julkisuus vaikuttaa rotujen suosioon. Presidenttiparin päätös vetää Lennu julkisuudesta osoittaa vastuunkantoa.

Brakykefaalisuus eli lyhytkalloisuus ja -kuonoisuus on kenties tunnetuin haittaa aiheuttava ääripiirre, mutta ei suinkaan ainoa. SEY kampanjoi koirien ylijalostuksen kitkemiseksi näyttävästi jo Eläinten viikolla 2015. Kampanja käynnisti julkisen keskustelun ongelmista, ja saimme tulevina vuosina vietyä ylijalostusta rajoittavia pykäliä myös uuden eläinten hyvinvointilain luonnokseen.

SEYn kannan mukaan eläimen terveyttä ja hyvinvointia heikentävien piirteiden jalostaminen tulee kieltää lailla. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi hengitysvaikeuksia aiheuttavat rakenteet, kroonista kipua aiheuttavat viat ja sairaudet kuten luuston ja nivelten ongelmat sekä ahdas kallon rakenne. Myös muun muassa Suomen Eläinlääkäriliitto on tehnyt useita kannanottoja koiranjalostuksen ongelmakohdista.

Syyskuun alussa julkaistiin Luonnonvarakeskuksen (Luke), maa- ja metsätalousministeriön (mmm) ja Ruokaviraston yhteinen selvitys, jonka mukaan eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttavaa koiranjalostusta tulisi karsia jatkossa valvontakriteereiden keinoin.

SEY kannattaa esitettyjä valvontakriteereitä. Nyt olisikin tärkeää saada laki eläinten ylijalostuksen kieltämiseksi nopeasti voimaan ja valvontaviranomaisille riittävät eväät lakipykälien valvomiseen. Eläinten hyvinvointilain voimaantulo on lykkääntynyt jo useasti, vaikka lakia on valmisteltu jo vuodesta 2011. Eläimet eivät voi odottaa loputtomiin poliittisessa limbossa, vaan kärsimykselle on saatava loppu.

Osa sairaaksi jalostettujen rotujen kasvattajista on jo herännyt ongelmaan ja tekee aktiivisesti töitä niiden ratkomiseksi. Samaan aikaan rotuyhdistykset kuitenkin vastustavat esimerkiksi roturisteytyksiä, jotka olisivat ainoa todellinen keino tiettyjen rotujen tervehdyttämiseksi.

Julkinen keskustelu brakykefaalisten koirien ongelmista kertoo asioiden edistymisestä, mutta paljon on vielä tehtävä, ennen kuin edes pahimmat ylilyönnit eläimille haittaa aiheuttavaan jalostukseen on saatu aisoihin. Siihen asti ostajalla on valtava vastuu: Jos olet hankkimassa rotukoiraa, - kissaa tai mitä tahansa eläintä, ota selvää rodun terveysongelmista. Jos kasvattaja ei puhu ongelmista avoimesti, vaihda kasvattajaa. Harkitse myös, voisitko tarjota kodin kodinvaihtajalle tai rescue-eläimelle. 

Tietoa koirien terveystilanteesta saa esimerkiksi Suomen Kennelliiton ylläpitämästä KoiraNet-jalostusjärjestelmästä. Koiraa ei pidä ottaa rodusta, johon on kasautunut paljon perinnöllisiä ongelmia tai jossa niiden esiintyvyys on korkea. Jos rodun terveystietoja ei löydy, kannattaa kysyä miksi.

Tietoa kissarotujen terveystilanteesta kansainvälisesti saat muun muassa PawPeds-tietokannasta.

Kommentit

Luetuimmat julkaisut