Miksi pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti?
- Näkökulma
- Maria Lindqvist
Yksi SEYn tavoitteista uuteen eläinsuojelulakiin on koirien ja kissojen tunnistusmerkinnän ja omistajatietojen rekisteröinnin muuttaminen pakolliseksi. ”Holhoamista ja byrokratiaa”, kommentoivat yhdet. ”Mahdotonta”, väittävät toiset.
Tosiasia on, että koirien ja kissojen suurimpia eläinsuojeluongelmia Suomessa ovat eläinten hylkääminen ja pentutehtailu sekä kissojen kohdalla villiintyneet ja sairaat kissalaumat.
SEY on arvioinut, että vähintään 20 000 kissaa vuodessa hylätään tai tapetaan ei-toivottuna. Lisäksi ulos hylätyt, leikkaamattomat kissat lisääntyvät rajoituksetta ja aiheuttavat jatkuvasti kasvavan villiintyneiden kissalaumojen ongelman. Vapaasti lisääntyvissä laumoissa kissat ovat yleensä sisäsiittoisia, pelokkaita ja kärsivät monista sairauksista ja aliravitsemuksesta.
Koirien ja kissojen pentutehtailu, eli eläinten jatkuva pennuttaminen ansaitsemismielessä ja eläinten hyvinvoinnista piittaamatta, on vuosikausien kampanjoinnista huolimatta kasvava ongelma. Pimeiden pentujen kauppa kasvaa erityisesti Keski-Euroopassa, ja on saamassa yhä ammattimaisempia piirteitä. On arvioitu, että tehtailtujen koiranpentujen kauppa on kolmanneksi tuottoisin laittaman kaupan muoto Euroopassa huume- ja asekaupan jälkeen.
Nämä kissojen ja koirien vakavat eläinsuojeluongelmat eivät välttämättä realisoidu rotueläinten kasvattaja- ja harrastajapiireissä tai suurimmissa kaupungeissa. Olen tavannut lukuisia eläinharrastajia, jotka vilpittömästi uskovat seuraeläinten asioiden olevan Suomessa hyvällä tolalla. Epäuskoa kuulijoissa aiheuttavat erityisesti villiintyneiden kissojen sisäsiittoiset laumat.
Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttavat eläimen taustan ja omistajan jäljittämisessä. Ne auttavat myös vakavien tarttuvien tautien, kuten rabieksen, torjunnassa sekä eläinten perinnöllisten sairauksien seurannassa, kun eläinten liikkuminen ja tausta on mahdollista selvittää. Rekisteröimättömän ja tunnistusmerkitsemättömän eläimen myyminen olisi ostajalle jatkossa selvä merkki siitä, että myyjän toiminnassa on jotakin hämärää. Eläinten hylkäämisen ja hoidotta jätön voi olettaa ajan myötä vähenevän, kun eläinten omistajien asenteet muuttuvat pikkuhiljaa. Tämä pätee erityisesti kissojen kohdalla. Löytöeläinten kohdalla saadaan aikaan myös taloudellisia säästöjä kunnissa, kun eläimen omistaja löytyy rekisteriin merkityn tunnistetiedon avulla.
Pakollista tunnistusmerkintää kannattavat kyselyiden mukaan myös valvontaeläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisit.
Suomi on yksi niistä harvoista läntisen ja pohjoisen Euroopan maista, jossa koirien eikä kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ole pakollista. Ruotsissa laki on ollut voimassa 15 vuotta, Tanskassa jo yli 20 vuotta. Eläinsuojelulaki on uudistumassa, joten meillä on nyt erinomainen tilaisuus – ja korkea aika – kuroa umpeen välimatka muihin EU-maihin.
Kommentit