Tavoitteena paremmat elinolot kaloille – SEY selvitti, miten kasvatettujen kalojen elinoloja voitaisiin parantaa  

  • SEY
  • Pi Mäkilä
Yli 90 prosenttia Suomessa kasvatetusta kalasta on kirjolohta. Kuva: iStock

SEY pitää tärkeänä, että kasvatettujen kalojen hyvinvointi otetaan jatkossa aiempaa paremmin huomioon.

SEY selvitti, miten kasvatettujen kalojen elinoloja voitaisiin parantaa. SEYn ehdottamiin toimenpiteisiin voi tutustua SEYn katsaus kirjolohien hyvinvointiin -selvityksessä.

– Suomessa on suuri tarve lajikohtaisille standardeille kalankasvatuksessa etenkin kirjolohen kohdalla, sillä yli 90 prosenttia maassamme kasvatetusta kalasta on kirjolohta. Nykyiset kansalliset säädökset kasvatettujen kalojen hyvinvointia koskien ovat varsin ylimalkaiset, eivätkä ne vastaa tämän päivän vaatimuksia, saati tavoitteita eläinten hyvinvoinnin edistämisestä. Kun kirjolohen kasvatuksen säädöksistä päätetään, on tärkeää, että niissä otetaan kantaa kuhunkin tuotantotapaan erikseen, sanoo SEYn eläinsuojeluasiantuntija Tommi Lapio.

Eläinten hyvinvointilakiin on tulossa useita tärkeitä kirjauksia, jotka parantavat toteutuessaan olennaisesti eläinten hyvinvointia. Lain mukaan eläinten pitopaikan tulee mahdollistaa eläimelle ominaiset, sisäsyntyiset käyttäytymistarpeet.

SEY esittää, että nämä ja muut eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi ehdotetut parannukset tulee huomioida myös kalojen kasvatuksessa ja sitä säätelevässä asetuksessa.

– Kasvatetut kalat ovat muihin tuotantoeläimiin nähden heikommassa asemassa, Lapio sanoo. 

Kalojen hyvinvoinnin kehittämisen tulee olla jatkuvaa

Monet SEYn esittelemistä hyvistä käytänteistä ovat jo Suomessa käytössä, mutta osa kunnianhimoisemmista tavoitteista vaatii alalta aiempaa pitkäjänteisempää kehitystyötä.

– Esimerkiksi kalojen kasvuympäristön monimuotoistaminen on kenties yksi suurimmista haasteista. Kirjolohen kasvatus on jakautunut Suomessa perinteisesti siten, että kalanpoikaset kasvatetaan sisävesissä ja ruokakala meressä. On selvää, että poikaslaitoksissa kasvavien kalanpoikasten ja merellä verkkokasseissa kasvatettavien aikuisten yksilöiden kasvuympäristön rikastuttaminen tapahtuu käytännössä hyvin eri tavoin. Pieniin altaisiin, joissa kalanpoikasia kasvatetaan, on verrattain helppo lisätä rakenteita. Verkkokassikasvatuksessa se taas ei ole mahdollista, Lapio sanoo.

Tahtotila kalojen hyvinvoinnin parantamiseksi on kuitenkin jo olemassa: Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston uuden ohjelmakauden 2021–2017 valmistelu on parhaillaan käynnissä. Myös Manner-Suomen vesiviljelystrategiassa 2030 kalojen terveys ja hyvinvointi on yksi kolmesta strategisesta valinnasta.

SEYn tekemä selvitys peräänkuuluttaa uusimman tutkimustiedon hyödyntämistä. Kalojen hyvinvointia täytyy pyrkiä jatkossa kehittämään enemmän yksilön näkökulmasta sekä kalojen positiivisten kokemusten vahvistamisen kautta.

– Usein sanotaan, että vain hyvinvoiva eläin on tuottava eläin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kalojen kasvu ja terveys eivät vielä tarkoita sitä, että yksilöt voivat kokonaisvaltaisesti hyvin. Kun opimme enemmän tuntemaan kalojen tarpeita ja havainnoimaan niiden käytöksessä positiivista mielialaa sekä yksilön hyvinvointia ilmentäviä seikkoja olemme askeleen lähempänä tavoitetta kalojen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamisesta, Lapio sanoo.

 

 

eläinten hyvinvointi eläinten hyvinvointilaki kala kirjolohi kalankasvatus

Kommentit

Luetuimmat julkaisut