Onnistumiset auttavat jaksamaan – Kissakriisi ja koronavuoden haasteet pitävät eläinsuojeluyhdistyksen kiireisenä

  • SEY
  • Heli Mustonen
Eläinsuojeluyhdistys SEY Raahe tukee paikallista löytöeläinkotia noin tuhannella eurolla vuosittain. Kuvat: SEY Raahe

SEY Raahen aktiivit tietävät, että eläinsuojeluyhdistyksen pyörittäminen käy työstä. Pientä eläinsuojeluyhdistystä tarvitaan etenkin ennakoivan eläinsuojelutyön tekemiseen.

SEY Raahen sihteeri Päivi Takkunen myöntää, että koronavuosi on mutkistanut eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa.

– Ylipäätään pienten paikkakuntien eläinsuojeluyhdistyksissä on aktiiveista pulaa nykyisin. Koronavuosi on tuonut entistä enemmän haastetta jaksamiseen. Aika ajoin mekin joudumme pohtimaan, pystymmekö pitämään yhdistystä pystyssä.

Onnistumiset auttavat silti jaksamaan.

”Ilman eläinsuojeluyhdistystä paljon ennaltaehkäisevää toimintaa jäisi tekemättä.”

– Se tunne voittaa, että jos yhdistystä ei olisi, paljon ennaltaehkäisevää eläinsuojelutyötä jäisi tekemättä. Meitä tarvitaan ja onnistumisia tapahtuu, Takkunen sanoo.

Koronamaskit ajavat eläinsuojeluaktiivit siivoustalkoisiin

Tänä kesänä SEY Raahen aktiivit ovat päättäneet näyttää esimerkkiä käytettyjen koronamaskien keräämisessä.

– Investoimme muutamiin jatkokäsiin, laitamme seuran liivit päälle ja lähdemme siivoamaan. Toivomme, että esimerkkimme innostaa kaikkia siivoustalkoisiin.

– Meillä on kova huoli siitä, että maskit tarttuvat siileihin ja muihin eläimiin. Maskit ovat aika sitkeää materiaalia, Takkunen sanoo.

Kesätoimintaan kuuluu myös vesipisteiden järjestäminen luonnoneläimille. Tämä kesä on jo kolmas, kun Raahen yhdistys huolehtii, että puistoista löytyy matalia vesiastioita, joista siilit, oravat ja linnut saavat juotavaa.

– Vesipisteistä on sovittu kaupungin kanssa ja ne on merkitty kylteillä. Kannustamme raahelaisia Facebookissa järjestämään myös omia vesipisteitä puiden alle ja näitäkin saa käydä täyttämässä.

Aiemmin yhdistysväkeä työllisti paljon yhdistyksen vuonna 2001 perustama löytöeläinkoti. Vuodesta 2014 löytöeläinkotia on pyörittänyt Rannikon 4H-yhdistys.

– Nyt, kun siirryimme löytöeläinkodin suhteen tukijapuolelle, olemme päässeet henkäisemään ja toteuttamaan muuta toimintaa. Tuemme löytöeläinkotia 800–1 000 eurolla vuosittain.

Villiintyneet kissat pelastettiin hyytävästä autiotalosta

Yhdistyksen yli 20-vuotinen historia sisältää paljon eläintenpelastustarinoita. Päivi Takkunen on ollut mukana alusta saakka, ja varsinkin yksi kissapopulaatio on jäänyt mieleen.

– Se tapahtui joskus vuonna 2004–2005 joulukuussa. Oli hirveät pakkaset, 25–30 astetta. Meille tuli ilmoitus hylätystä talosta, jossa oli kymmenkunta villiintynyttä kissaa.

Talo vaikutti aavemaiselta. Kova pakkanen aiheutti lisähaastetta kissojen loukuttamiseen. Yhdistysväki laati itselleen työvuorot, jotta kaikki kissat saatiin loukutettua.

Lopulta niin emokissa kuin kissanpennut saatiin pelastettua. Kissat olivat niin villiintyneitä ja sairaita, että suurin osa kissoista jouduttiin lopettamaan.

– Kun varmistui, että kaikki kissat saatiin pois, me itkimme. Vaikka valtaosa kissoista jouduttiin lopettamaan, tuli silti tunne, että me pelastimme ne.

Eläinsuojeluyhdistys rohkaisee soittamaan apua

Takkusen mukaan SEY Raahe tekee paljon yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa.

– Me emme itse ole eläintenpelastuksen ammattilaisia, mutta meiltä ollaan kyllä mukana eri operaatioissa. Joskus ollaan mukana auttamassa siipirikkoa joutsenta, joskus huonosti voivaa kyyhkystä.

Joskus apu on sitäkin, että yhdistys rohkaisee soittajaa etsimään apua.

– Näin muun muassa kävi siilin kanssa, josta meille ilmoitettiin. Veimme soittajalle loukun ja hän sai siilin houkuteltua sinne ruuan avulla. Kun hän vei siilin eläinlääkäriin, selvisi, että se oli jäänyt leikkurin haavoittamaksi ja se piti lopettaa.

Yhdistysväen rohkaisua tarvittiin silloinkin, kun eräs kuntalainen ilmoitti mahdollisesta kissoja tappavasta henkilöstä. Epäily osoittautui oikeaksi. Henkilö oli tahallaan surmannut kotikissoja.

– Soittajan omaa kissaa oli pahoinpidelty ja hän oli alkanut pohtia, miksi samalta alueelta oli löytynyt lähivuosina niin paljon kissoja kuolleena tai pahoinpideltynä.

Soittajaa kannustettiin tekemään ilmoitus poliisille. Selvisi, että kyseinen kissoja pahoinpidellyt henkilö oli toiminut asuinalueella jo jonkin aikaa. Nyt hänet saatiin kiinni.

– Hän oli myrkyttänyt kissoja, ottanut niitä kiinni ja pahoinpidellyt. Joukossa oli leikattuja, koteihinsa lyhyeltä reissulta palaavia kotikissoja, jotka saattoivat sitten kuolla omistajiensa käsiin tai kotipihalle.

Kissojen ja koirien sirutustempauksilla hyviä tuloksia

Raahen yhdistys järjestää ahkerasti niin kissojen kastraatio- ja sterilointitempauksia kuin sirutustempauksiakin. Tempauksia järjestetään yhdessä kunnallisen eläinlääkärin kanssa. Kerran paikalle tuli mies, joka halusi selvittää, onko hänen huomaansa toimitetulla koiralla mikrosiru.

– Hän oli alkanut epäillä, että koiraa ei oltu pidetty hyvin. Sirusta selvisi koiran alkuperäinen omistaja, joka ei tosin ollut se, jolta mies oli koiran saanut.

Kun asiaa selvitettiin, kävi ilmi, että koira oli annettu välikädelle sijoituskoiraksi, mutta alkuperäinen omistaja ei ollut saanut koiraa koskaan takaisin.

– Koira oli ollut peräti kaksi vuotta hukassa, mutta pääsi nyt takaisin alkuperäiseen paikkaan, Takkunen muistelee.

Moni SEY Raahen tapahtuma ja tempaus tehdään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Luontokuvaaja Kimmo Ohtosen esitelmäkäynti oli yksi SEY Raahen järjestämän tapahtuman yleisön suosikkeja joitakin vuosia sitten. Ohtosen kanssa kuvassa eläinsuojeluyhdistyksen aktiivit Elle-Maarit Ylilokka, Päivi Takkunen, Maarit Lampela ja Saija Harju.

Eläinsuojeluyhdistys tekee tärkeää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa

SEY Raahen aktiivit pitävät tärkeänä toimivaa yhteistyötä niin viranomaisten kuin muiden yhdistysten kanssa. Yhdistys on muun muassa lahjoittanut poliisille mikrosirun lukijalaitteen.

– Välillä toimitaan myös yhdessä esimerkiksi Raahen koirakerhon kanssa, välillä Raahen Luonnonystävien. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Yhteistyöllä saadaan leveämmät hartiat, Takkunen sanoo.

Myös eläinten vuosittainen joulurauhan julistus tehdään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.

– Eläinten joulurauhan julistus on tärkeä osa toimintaamme. Siihen ottaa parhaimmillaan osaa 40 koiraa ja 30–40 ihmistä. Viime vuonna, kun emme koronarajoitusten takia voineet järjestää tapahtumaa livenä, teimme videon ja ihmiset pääsivät sen avulla laskeutumaan jouluun, Takkunen kertoo.

jäsenyhdistys luonnonvaraiset eläimet kissakriisi korona

Kommentit

Luetuimmat julkaisut