Geenien jäljillä

  • SEY
  • Annukka Seppävuori
SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli (oikealla) luovutti Vuoden eläinsuojeluteko 2019 -palkinnon professori Hannes Lohelle (toinen oikealta) ja tämän työryhmälle Eläinten viikon alla. Kuva: Maria Lindqvist

SEY myönsi Vuoden eläinsuojeluteko 2019 -palkinnon Professori Hannes Lohelle työryhmineen koirien ja kissojen geenitutkimusohjelman perustamisesta.

Vuonna 2003 Hannes Lohi alkoi tutkia ihmisen epilepsiaa torontolaisessa lastensairaalassa. Samoihin aikoihin valmistui ensimmäinen versio koiran geenikartasta sekä työkaluja koirien sairauksien tunnistamiseen geeneistä.

– Tiedettiin, että koirissa on paljon epilepsiaa, ja liityin hankkeeseen, jossa etsittiin koirien ensimmäistä epilepsiageeniä. Geeni löytyi ja oli sama kuin vastaavassa ihmisepilepsiassa, jota samanaikaisesti tutkimme. Tämän löydön innoittamana syntyi ajatus laajemman koiragenetiikan projektin rakentamisesta, kertoo Lohi uraauurtavan tutkimuksensa syntyvaiheista.

Nykyään Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa tutkimusta tekevä Lohi työryhmineen on rakentanut koirien biopankkia vuodesta 2006. Vuonna 2008 tutkimukseen pääsivät mukaan myös kissat.

Aineisto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen: sen avulla on tutkittu koirien ja kissojen perinnöllisiä sairauksia eri roduissa sekä selvitetty käytöshäiriöiden yhteyttä geeniperimään. Tutkimuksesta on ollut huomattavaa apua rotujen terveydelle.

– Tutkimuksen avulla on rakennettu ainutlaatuisia resursseja kuten maailman suurimmat biopankit, kuvattu uusia sairauksia, ymmärretty niiden yleisyyttä ja periytyvyyttä, kehitetty useita kymmeniä uusia geenitestejä eri roduille ja tunnistettu muitakin riskitekijöitä, jotka vaikuttavat koirien ja kissojen hyvinvointiin, Lohi kertoo.

Myös alhaisen arvostuksen kanssa kamppailevat ja usein liian varhaisesta vieroituksesta kärsivät kissat ovat hyötyneet tutkimuksesta.

– Esimerkiksi liian varhainen vieroitus on kissalle haitallista. Tutkimuksemme on vaikuttanut globaalisti uusien luovutusikäsuositusten laatimisessa.

Ratkaisuna roturisteytykset

Hannes Lohi on puhunut sairaiden koirarotujen tervehdyttämisen puolesta. Hänen mukaansa joissain lyhytkuonoisissa eli brakykefaalisissa roduissa ei ole enää yhtään tervettä yksilöä.

– Valitettavasti näihin rotuihin on rikastunut useita haitallisia geenimuunnoksia, jotka johtavat vakaviin kehityshäiriöihin ja muun muassa hengitykseen ja selkävikoihin liittyviin terveysongelmiin. Rotujen sisältä ei löydy perinnöllistä vaihtelua, jota voisi hyödyntää jalostuksessa.

Rotukoirien ja -kissojen kohdalla perinnöllisten sairauksien riskit kasvavat sisäsiitoksen takia. Näin käy erityisesti pienissä populaatioissa, joissa on rajallinen määrä lisääntyviä yksilöitä. Lohen mielestä selkeät rakenteelliset ongelmat, joista seuraa kliinisiä ongelmia, kuten lyhytkuonoisuus, pitää jalostaa pois roturisteytysten avulla.

– Puhdasrotuisuus on haastavaa terveysnäkökulmasta, kun se käytännössä aina johtaa sisäsiitoksen kasvamiseen. Se puolestaan rikastaa suljettuihin rotuihin haitallisia geenimuunnoksia. Kehityshäiriöisten koirien parittaminen keskenään ja niiden näyttelytoiminta pitää lopettaa kokonaan.

Lohi toivoo, että Kennelliitto ja rotuyhdistykset tarttuisivat ongelmaan ja sopisivat yhdessä rotujen harrastajien kanssa tarvittavista sääntömuutoksista ja askelmerkeistä. Uuteen työn alla olevaan eläinten hyvinvointilain jalostuspykälään hän esittää, että oppia otettaisiin Hollannin uudesta eläinjalostuslainsäädännöstä.

– Hollannin mallissa kuvataan selvät terveet anatomiset määreet jalostuskelpoisille yksilöille esimerkiksi kuonon pituuden suhteen. Tällaista mallia olisi helppo valvoa vaikka mittatikun kanssa ja sillä voitaisiin karsia riskirodut pois, Lohi kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Geenipankkien rakentaminen ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisesti luovutettavia verinäytteitä. Koirien ja kissojen omistajat ja kasvattajat ovat osallistuneet näytteiden luovuttamiseen innokkaasti. Kuva: Milla Salonen

Kissoillakin ongelmia

Kissojen tilanne ei tiettävästi ole vielä yhtä paha kuin koirien, mutta Lohen mukaan kyse on todennäköisesti vain tietämättömyydestä.

– Kissatutkimusta on tehty tämän asian tiimoilta vielä vähemmän kuin koiratutkimusta, mutta oletettavasti lopputulos tulee olemaan sama. Tähän kannattaisi harrastajien ja kissayhdistysten puuttua jo nyt ja muuttaa jalostuskäytäntöjä välittömästi terveempään suuntaan, Lohi sanoo.

– Kissapuolellakin kannattaisi harkita siirtymistä Hollannin malliin ja määritellä eläinlääkäreiden kanssa sopivat kliinisesti kestävät ja terveet mitat eri ruumiinosille, kuten kuonon pituudelle, ja hoitaa sitten rakenne kuntoon risteytysten kautta.

Tutkimuksella on ollut valtava merkitys lemmikkien terveydelle. Se on paitsi tuonut tietoa terveyteen ja jalostukseen liittyvistä asioista, myös lisännyt tietoisuutta ylijalostuksen haitoista.

– Monia tappavia sairauksia on karsittu roduista kokonaan. Ylipäätään tietoisuus lemmikkien terveyteen ja jalostukseen liittyvistä asioista on nyt aivan eri tasolla kuin 10 vuotta sitten. 

Lohi kiittelee koira- ja kissaharrastajia myönteisestä suhtautumisesta tutkimuksiin. Laajaa geenipankkia ei olisi voitu kerätä ilman harrastajien apua, sillä geenipankin verinäytteitä on kerätty yleensä muun eläinlääkärikäynnin yhteydessä ja tietoja eläimistä kattavilla kyselylomakkeilla.

Vuoden eläinsuojeluteko -palkinnon saaminen oli iloinen yllätys Lohelle ja hänen tutkimusryhmälleen. Työ tulee jatkumaan vielä pitkään, ja käynnissä on jo useita samanaikaisia projekteja.

–  On hienoa, että työtämme arvostetaan tällä tavalla. Toivottavasti palkinnon tuoma huomio ja näkyvyys edistää osaltaan keskustelua haasteita ja niiden ratkaisuista.

Palkittuja vuodesta 2010

Vuoden eläinsuojeluteko -palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai organisaatiolle, joka on toiminnallaan tuonut esiin epäkohtia eläinten oloissa tai edistänyt merkittävällä tavalla eläinten hyvinvointia.

2019 Professori Hannes Lohen työryhmä

2018 Helsingin poliisilaitos

2017 Korkeasaaren villieläinsairaala

2016 Team Rokka

2015 Tietokirjailija Helena Telkänranta

2014 Eläinsuojelukeskus Tuulispää

2013 Läänineläinlääkäri Jessica Löfgrén-Eriksson

2012 Ylipalomies Vesa Nurminen

2011 Eläinlääkäri Marjatta Snellman

2010 Suvi Ojanperä ja Mikael Lindgren

vuoden eläinsuojeluteko

Kommentit

Luetuimmat julkaisut