Risuja ja ruusuja eläinten hyvinvointilaille

  • SEY
  • Kati Pulli
Emakoiden pito tiineytyshäkissä kielletään, mutta siirtymäaika loppuu vasta vuonna 2036. Tuolloin todennäköisesti suunnitellaan jo seuraavaa suurta lakiuudistusta. Kuva: Oikeutta eläimille

Uuden lain lähtökohdat ovat hyvät. Lakiehdotus ei silti parantaisi lainkaan monien tuotantoeläinten elämänlaatua.

Olemme viimein saaneet uuden eläinten hyvinvointilain luettavaksemme. Luonnos uudeksi laiksi julkaistiin joulun alla.

Media kiinnostui lakiuudistuksesta ja saimme SEYn näkemykset lain keskeisimmistä puutteista hyvin esiin. Viesti oli, että uusi laki jättäisi etenkin tuotantoeläimet ilman merkittäviä uudistuksia. Uudistukset, joita tuotantoeläimille on tulossa, ovat pääasiassa niitä muutoksia, joita muutenkin tulisi tai joita esimerkiksi kilpailullisista syistä Suomen on lähes pakko tehdä. Kunnianhimoisia, edistyksellisiä ja moderneja tekoja, kuten porsitushäkkien kieltoa, ei lakiin tämän luonnoksen mukaan olla kirjaamassa.

Lain lähtökohdat ovat hyvät. Lain tarkoituksena on muun muassa edistää eläinten hyvinvointia ja lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua.

Eläinten pysyvää pitopaikkaa koskevassa pykälissä luetellaan lajityypilliset käyttäytymistarpeet, joita eläimen on pystyttävä pitopaikassaan toteuttamaan. Näitä käyttäytymistarpeita ovat liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään tai muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvät olennaiset käyttäytymistarpeet. Samalla kielletään eläimen jatkuva paikalleen kytkeminen ja jatkuva liikkumisen rajoittaminen kääntymisen estävillä rakenteilla.

Seuraava pykälä kuitenkin kirjaa poikkeukset edellä mainittuun ja poikkeukseen valitettavasti sisällytetään juuri ne eläimet, joita nykyisin pääasiallisesti pidetään paikalleen kytkettynä. Lypsykarjaa saa edelleen pitää parressa ja emakoita saa edelleen pitää kääntymisen estävissä porsitushäkeissä.

Emakoiden pito tiineytyshäkeissä kielletään, mutta siirtymäaika loppuu vasta vuonna 2036. Lihaksi kasvatettavien nautojen pito parsissa sen sijaan loppuu viiden vuoden siirtymäajalla. Tämä on toivottu muutos.

Käytännön tekoja tarvitaan lisää

SEY on nostanut lakiluonnoksen keskeisimpänä puutteena esiin sen, että eläimille ei tällä lailla turvata edes vapautta pitkittyneestä janosta. Laki ei nimittäin määrää jatkuvaa vedensaantia pysyvissä pitopaikoissa pakolliseksi. Laissa puhutaan sopivasta määrästä juomavettä ja lain perusteluissa puhutaan veden antamisesta säännöllisin väliajoin. Näin ilmaistuna pykälä on edelleen liian epämäärinen ja sen noudattamista on lähes mahdoton valvoa ja todentaa laiminlyöntejä.

Eläinjalostuksen osalta lakiin on tulossa tiukennuksia, mutta käytännön tekoja tarvitaan lisää. Laki esimerkiksi kieltäisi sellaisten eläinten jalostuskäytön, jotka eivät pysty lisääntymään luonnollisesti. Tämä on erittäin toivottavaa. Jotta pykälää voitaisiin valvoa, se vaatisi kuitenkin rinnalleen eläinlääkäreiden ilmoitusvelvollisuuden esimerkiksi rakenteellisista syistä tehdyistä keisarinleikkauksista.

Löytöeläinten kohdalle on tulossa useita muutoksia. Uusi laki velvoittaisi maakunnat järjestämään löytöeläinten kuljetuksen talteenottopaikkaan. Lisäksi laki velvoittaisi talteenottopaikat tarkastamaan eläimen mahdollisen tunnistusmerkinnän sekä ilmoittamaan talteen otetuista eläimistä. Nämä ovat hyviä muutoksia. Samalla laki kuitenkin lyhentäisi talteenottoaikaa 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Tämä ei mielestämme ole hyväksyttävissä etenkään, kun lakiin ei ole tulossa pakollista kissojen ja koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Eläinjalostuspykälän valvonta vaatisi rinnalleen eläinlääkäreiden ilmoitusvelvollisuuden. Kuva: Free Photos/pixaby.com

Viranomaisten pätevyyttä ei määrätä riittävän tarkasti

Eläinsuojeluvalvontaan on myös tulossa muutoksia. Positiivisena asiana laki mahdollistaisi sen, että valvontaviranomaiset voisivat tarpeen tullen ottaa mukaansa avustajia ja asiantuntijoita. Nämä henkilöt saisivat myös korvauksen. Lisäksi maakunnan olisi jatkossa järjestettävä eläinten hyvinvoinnin valvontaan liittyvien kiireellisten tehtävien hoitaminen myös virka-ajan ulkopuolella.

Huolestuttavana asiana pidämme sitä, että käytännössä valvontatyötä tekevien viranomaisten pätevyyttä ei määrätä laissa riittävän tarkasti. Viranomaiseksi on nimetty maakunta, ja maakunta voisi paljolti itse päättää valvonnan tekijöiden pätevyydestä.

SEYn kanta on, että pätevyysvaatimuksena tulisi olla eläinlääkäri aina, kun valvonnassa on tarkoitus mitata eläimen hyvinvointia. Eläinlääkäriä tarvitaan esimerkiksi aina, kun kyse on epäilyyn perustuvista tarkastuksista. Tällöin eläinlääkärin asiantuntemus on tärkeää paitsi eläimen terveyden ja hyvinvoinnin arvioimiseksi, myös sen vuoksi, että mahdollisessa tulevassa oikeusprosessissa eläimiä laiminlyöneet henkilöt saadaan todennäköisemmin edesvastuuseen. Eläinlääkärin oikeudessa antamiin lausumiin liittyy niin sanottu luotettavuusolettama, joten langettavaan tuomioon ei tarvita muuta näyttöä kuin eläinlääkärin oikeudessa kertomat havainnot.

Turkiseläinten elämänlaatu ei nouse

Eläinten hyvinvointilaki määrää myös positiivilistoista. Lain tasolle on kirjattu tuotantoeläinten, sekä sirkuksissa ja kiertävissä eläinnäyttelyissä käytettävien eläinten lajilistat. Vain niitä eläinlajeja, joita listalle on kirjoitettu, saa jatkossa käyttää kyseisessä tarkoituksessa. Seura- ja harrastuseläinten osalta listat määritettäisiin asetustasolla.

Muutos on tervetullut. Lakiin kirjatut listat ovat melko suppeita. Tuotantoeläinten osalta listasta olisi kuitenkin vielä poistettava turkistarhauksessa käytettävät petoeläinlajit, sillä käytäntö on osoittanut, ettei niille voida tarjota tuotanto-olosuhteissa sellaisia olosuhteita, jotka eivät olisi eläinten hyvinvointilain hengen vastaisia.  

Nykyisellään lakiehdotus ei parantaisi turkiseläinten elämänlaatua juuri lainkaan. Samalla kun Norja on vuoden alussa ilmoittanut kieltävänsä turkistarhauksen lyhyellä siirtymäajalla, Suomi on jäämässä viimeiseksi Pohjoismaaksi, jossa kettujen häkkitarhaaminen on edelleen mahdollista. Pidämme tätä suurena epäkohtana.

Sirkusten ja kiertävien eläinnäyttelyiden osalta SEY toteaa, että eläimiä ei mieluiten tulisi käyttää näissä lainkaan. Korkeintaan tulisi hyväksyä kiertueilla sellaisten eläinten käyttö, joille voidaan järjestää käytännössä kodinomaiset olosuhteet ja jotka sopisivat luonteeltaan käyttötarkoitukseen. Osa koirista ja kissoista voisi olla tarkoitukseen soveltuvia.

Luonnonvaraisten eläinten kohdalla laki tulisi säätelemään eläinten hoidosta aiempaa tarkemmin. Ensiavun antamisen jälkeen luonnonvaraisia eläimiä ei saisi pitää hoidossa muissa kuin ilmoituksen tehneissä hoitoloissa. Tämä on hyvä asia, sillä se mahdollistaa toiminnan valvomisen. Elätettäväksi ottamisen kielto puolestaan laajenee kaikkiin selkärankaisiin.

Kehitettävää on luonnonvaraisten eläintenkin kohdalla vielä paljon. SEYn mielestä maakuntien pitäisi tarjota avun tarpeessa oleville luonnonvaraisille eläimille lopetuksen ohella myös ensiapua. Lisäksi olisi huolehdittava, että luonnonvaraisille eläimille tarkoitettuja hoitoloita olisi nimettynä kaikille maan alueille.

Lain lausuntokierros päättyi helmikuun lopussa ja lain on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn ennen kesätaukoa. SEY tekee parhaansa, jotta laista saadaan vielä merkittävästi tämänhetkistä luonnosta parempi.

Voit lukea SEYn lausunnon täällä.

eläinsuojelulaki eläinten hyvinvointilaki

Kommentit