Kunnat eläinystävällisiksi

• SEY
• 27.3.2017
• Maria Lindqvist

Kuntavaalit käydään huhtikuussa. SEY ja Animalia haluavat nostaa esiin kuntalaisten ja kuntapäättäjien mahdollisuudet vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Avuksi on avattu eläinystävälliset ehdokkaat löytävä vaalikone.

Melko yleisesti ajatellaan, että eläinsuojelu on pitkälti valtakunnanpolitiikkaa. Tätä korostaa se, että keskustelun keskiössä on tällä hetkellä eläinsuojelulakiuudistus, josta on luvattu tehdä esitys eduskunnalle syksyn 2017 aikana. Mitä siis kunnilla on tekemistä eläinsuojelun kanssa?

– Paljonkin. Ensinnäkin eläinsuojelulain valvonta on ainakin toistaiseksi suurelta osin kuntien järjestämää. Kunnat siis päättävät siitä, kuinka paljon rahaa ja aikaa eläinsuojeluvalvontaan käytetään. Kun kansalaisilta kysytään, miten eläinsuojelua pitäisi parantaa, tulee toiseksi yleisimpänä vastauksena heti eläinsuojelurikosten rangaistusten koventamisen jälkeen eläinsuojeluvalvonnan parantaminen, kertoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

– Valvontaeläinlääkärien määrästä päätetään siis aivan käytännössä kunnissa ja päätöksen tekevät viime kädessä kunnanvaltuutetut. Tilanteeseen voi tosin tulla muutos, kun sote-alueiden tehtävistä lopullisesti päätetään.

Myös päivystäviä valvontaeläinlääkäreitä tarvitaan kuntiin ehdottomasti. Tällä hetkellä valvontaeläinlääkärit työskentelevät yleensä vain virka-aikoina, ja akuutit eläinsuojelutapaukset iltaisin ja viikonloppuisin jäävät poliisin vastuulle.

– Poliisi on monessa tapauksessa haluton hoitamaan eläinsuojelutapauksia, joten pahimmillaan kärsivät eläimet joutuvat odottamaan apua päiväkausia. Se on aivan liian pitkä aika.

Viime vuosina moni valvontaeläinlääkäri on julkisesti puhunut työnsä kuormittavuudesta ja työuupumuksesta.  

– Jos valvontaviranomaisen väsyy, sillä on välitön vaikutus eläinten hyvinvointiin. On kuntien vastuulla huolehtia, että viranomaisia on riittävästi ja että he eivät kuormitu työssään liikaa, Pulli muistuttaa.

Kuva: Photomaster/Shutterstock.com

Parempaa hoitoa löytöeläimille

Toinen hyvin tärkeä kunnissa tehtävä käytännön ratkaisu on löytöeläinten kiinnioton, kuljetuksen ja hoidon järjestäminen. Tällä hetkellä suurin osa kunnista kilpailuttaa hoitopalvelut ja valitsee sen, joka jättää halvimman tarjouksen.

– Tämä on kestämätöntä eläinten hyvinvoinnin kannalta. Löytöeläinpalveluiden taso vaihtelee ja osa kunnista hoitaa velvollisuutensa luokattomasti, sanoo Pulli.

SEYn mielestä löytöeläinten hoitoon tulee määritellä laatukriteerit, joihin kaikkien löytöeläintalon pitäjien on sitouduttava. Esimerkiksi löytöeläintaloon päätyville kissoille tulisi pääsääntöisesti antaa loishäätö ja rokotukset ja eläimille taattava muu välitön eläinlääkinnällinen apu. Mikäli kissoja ei noudeta takaisin alkuperäiseen kotiinsa, vaan luovutetaan eteenpäin, tulisi ne leikkauttaa ja tunnistusmerkitä.

– Löytöeläintalon tulisi aktiivisesti tiedottaa löytyneistä ja kotia etsivistä eläimistä ja pyrkiä siihen, että eläimiä ei turhaan lopeteta. Löytöeläintalon pyörittäminen ei saa olla amatöörien voitontahtoista puuhastelua, vaan löytöeläintalon pitäjille on määriteltävä pätevyysvaatimukset.

Karkuteillä olevien eläinten kiinniottoa ja kuljetusta löytöeläintaloon ei ole tällä hetkellä laissa määritelty kenellekään. Kiinniotto ja kuljetus jäävät useimmissa kunnissa kansalaisten tai vapaaehtoisten vastuulle. Myös löytöeläintalojen aukioloajat ovat usein rajoitetut. Viranomaiset saattavat neuvoa eläimen löytäjää jopa jättämään eläimen tienposkeen kuljetuksen puuttuessa ja talteenottopaikan ollessa suljettu.

– Kiinniotto ja kuljetus ovat asioita, jotka tulee eläinsuojelulaissa säätää kuntien vastuulle. Kuitenkin jo nyt kunnilla on halutessaan mahdollisuus hoitaa tämä asia kunnolla ja hankkia löytöeläimille kiinniotto ja kuljetus löytöeläintaloon. Moni kunta jo toimiikin näin, kertoo Pulli.

– Lisäksi SEYn vapaaehtoisia yhä enemmän työllistävien villiintyneiden ja vapaasti lisääntyvien kissojen laumojen synnyn alkusyyhyn on kokonaisvaltaisesti puututtava. On kestämätöntä, että jopa yli sadan kissan laumojen kiinniotto ja jatkosijoitus eivät ole eläinten alkuperäisen omistajan ja hylkääjän tai viranomaisten vastuulla, vaan ne sysätään vapaaehtoisten huoleksi.

Luonnonvaraisten eläinten hoitoketju kuntoon

SEYn teemana tänä vuonna ovat luonnonvaraiset eläimet. Luonnonvaraisten eläinten hoito on periaatteessa valtion vastuulla, mutta käytännössä ihmisten toiminnan seurauksista kärsivät luonnoneläimet jäävät suurelta osin vapaaehtoisten tai kansalaisten vastuulle tai kokonaan hoitamatta.

– Luonnoneläinten hoidon järjestämisestä on keskusteltu ilman kummempia tuloksia jo ainakin 25 vuotta. Lain mukaan kärsivää luonnonvaraista eläintä tulee auttaa, mutta käytännössä ei ole määritelty tahoa, jolle tämä kuuluisi.

– Asia tuskastuttaa kansalaisia yhä enemmän. Saamme asiasta yhteydenottoja päivittäin erityisesti kesäisin. Ihmisillä on selkeä halu auttaa eläimiä kärsimyksissä, mutta keinot ovat vähissä, kun osaavia hoitajia, kuljetusta tai edes kärsivän eläimen lopetusta ei tunnu saavan mistään, Kati Pulli sanoo.

Eläinsuojelujärjestöjen mielestä kunnissa tulisi ottaa käyttöön vastaava malli kuin Helsingissä, jossa pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa ja ottaa kiinni ahdingossa olevia eläimiä ja Korkeasaaren villieläinsairaala vastaa eläinten hoidosta ja vapauttamisesta takaisin luontoon.

Eläinystävällisempiä kuntia

Julkiset hankinnat ovat yksinkertainen tapa vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Tärkeimmässä asemassa ovat elintarvikehankinnat. Kunnalliset keittiöt ja ateriapalvelut voivat valinnoillaan ohjata ruokailua eläin- ja ympäristöystävälliseen suuntaan.

– Kasvisten osuuden lisääminen kunnan ruokahankinnoissa vaikuttaa monin tavoin positiivisesti. Se vähentää kasvihuonepäästöjä, säästää kotieläimiä tehotuotannolta sekä edistää kuntalaisten terveyttä. Kasvisruoka ja erilaiset kasviperäiset valmisruokavaihtoehdot ovat tämän hetken kuuminta ruokatrendiä, minkä varmasti kaikki ovat huomanneet. Ottamalla tämä trendi huomioon voidaan nostaa myös julkisten ruokapalveluiden arvostusta ja kiinnostusta sitä kohtaan, Pulli sanoo.

 – Muita eläinystävällisen kunnan tekoja ovat muun muassa panostaminen ruokahävikin vähentämiseen ja sellaiset kaavoitusratkaisut, jotka edistävät luonnoneläinten elinympäristöjen säilymistä sekä helpottavat esimerkiksi koirien ja hevosten kanssa harrastamista.