Suurin osa broileriemoista kärsii jalkapohjavaurioista

Nopeaksi jalostettu kasvu ja virikkeetön ympäristö heikentävät broilereiden hyvinvointia. Kuva: Tehotuotanto.net

Viime kesän kynnyksellä tutkimuksissa paljastui, että Suomessa lähes kaksi kolmesta broileriemosta kärsii vakavista jalkapohjavaurioista. Broilereiden hyvinvoinnin kannalta tulokset ovat shokeeravia.

Broileriemoista ei ole Eviran tietojen mukaan tehty yhtäkään ilmoitusta, eikä voimassa olevassa eläinsuojelulainsäädännössä ole erikseen mainintaa broileriemojen jalkapohjien kunnon seuraamisesta.

Eläinlääkäri Eija Kaukonen tutki väitöstutkimustaan varten yli sataatuhatta lintua. Hän perehtyi broileriemojen jalkapohjien kuntoon emokanaloissa ja tarkasteli erityisesti pehkun kuntoa. Pehkun kunnon on usein ajateltu olevan suoraan verrannollinen broilereiden jalkapohjavaurioiden määrään.

– Lintujen jalkapohjien vauriot paljastavat paljon lintujen hyvinvoinnista ja kasvatusolosuhteista. Tutkimuksissa selvisi, että emokanaloissa pehku pysyi koko ajan hyvässä kunnossa, mutta siitä huolimatta lintujen jalkapohjien vauriot lisääntyivät iän myötä, Kaukonen kertoo.

Broilereiden suojelua koskevassa asetuksessa määrätään, että teurasbroilereiden jalkapohjien kuntoa on tarkkailtava ja seurattava, mutta broileriemojen kohdalla ei ole vastaavaa mainintaa. Vakavia vaurioita teurasiässä oli keskimäärin 64 prosentilla tutkituista broileriemoista.

– Tämä on todella hälyttävä määrä. Jalkapohjavauriot ovat todennäköisesti hyvin kivuliaita ja siksikin tarvitsemme nopeasti lisää tutkimuksia syiden selvittämiseksi.

Broileriemojen jalkapohjien terveyttä on tutkittu hyvin vähän maailmalla. Kaukosen tutkimuksessa selvisi, että teurasbroilereiden jalkapohjat olivat paremmassa kunnossa kuin niiden emojen jalkapohjat. Vaurioituneita jalkapohjia löytyi kuitenkin joka viidenneltä linnulta ja kintereen vammoja jopa joka kolmannelta.

Tutkittu tieto syistä puuttuu

Broileriemojen jalkapohjavaurioiden yleisyys on eläinten hyvinvoinnin kannalta hälyttävää. Se, miten tällaiseen tilanteeseen on ylipäätään päädytty, johtunee pitkälti siitä, että siipikarjan hyvinvointiin on alettu kiinnittää huomiota tarkemmin vasta parin viimeisen vuosikymmenen aikana.

Eläinlääkintäylitarkastaja Susanna Ahlström Maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että tutkimuksessa esiin noussut prosenttiosuus on iso ja se herätti myös Maa- ja metsätalousministeriössä kysymyksen, mitä asialle voidaan tehdä.

– Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä ja myös eläinlajikohtaiset asetukset on tarkoitus uudistaa.

Tällä hetkellä broilereiden emopuolen pidolle asetetaan aika vähän eläinlajikohtaisia erityisvaatimuksia ja tämä tulee eteen tässä lainsäädäntöprosessissa. Lainsäätäjän näkökulmasta olisi tervetullutta ihan konkreettinen tieto, mitä voitaisiin tehdä tilanteen parantamiseksi. Ilman tutkimusta meillä ei oikein ole työkaluja asian parantamiseen, Ahlström sanoo.

Myös Eija Kaukonen peräänkuuluttaa jatkotutkimuksia broileriemojen jalkapohjavaurioiden syiden selvittämiseksi. Syitä emojen ja broilereiden jalkapohjien kunnon eroille ei Kaukosen mukaan tutkimus paljastanut, mutta hän epäilee mahdollisesti syyksi muun muassa emojen pidempää elinikää.

– Emojen jalkapohjavaurioita alkoi ilmetä vasta ajan kanssa ja lintujen elämän jälkimmäisellä puoliskolla, hän sanoo.

Broileriemojen jalkapohjavaurioiden suuri määrä vaikuttaa yllättäneen myös Eviran. Valvovia viranomaisia ohjaavalla Eviralla ei ole ollut tietoa aiheesta ennen Kaukosen väitöstutkimusta.

– Eläinsuojelutarkastuksia tehdään broileriemoille vain epäilysten ja ilmoitusten mukaan. Eviran tiedon mukaan ei ole tullut ilmoituksia, joten tilojakaan ei ole tarkastettu, kertoo Eviran ylitarkastaja Sari Salminen.

Salmisen mukaan vastuu broileriemojen hyvinvoinnista ja tilanteen parantamisesta on kuitenkin ensisijaisesti eläinten omistajilla.

Turvepehku vähentää jalkapohjavaurioita

Eläinlääkäri Eija Kaukonen kertoo, että kintereiden ihovauriot ovat jalkapohjien vaurioita herkempi mittari kertomaan pehkuolosuhteista ja jalkaterveydestä. Nopeaksi jalostettu kasvu ja virikkeetön ympäristö heikentävät broilereiden hyvinvointia. Lisäksi pehkun huonon kunnon tiedetään aiheuttavan broilereiden jalkapohjiin ihovaurioita.

Kuivikemateriaalien vaikutuksia jalkapohjaterveyteen on tutkittu jo aiemmin. Suomalaisen broilerituotannon yleisimmästä pehkusta eli turpeesta kuivikkeena on kuitenkin niukasti tutkimustietoa. Kaukosen väitöstutkimuksessa todettiin, että turvepohjainen pehku vähensi jalkapohjavaurioita, vaikkei sen kunnossa ja kosteudessa löydetty eroja muihin pehkuihin verrattuna.

Kaukosen väitöstutkimuksessa paljastui myös, että suurin osa tutkituista broilereista ei viihtynyt orsilla. Orsia on pidetty broilereiden jalkojen terveyden edistäjänä ja niitä myös tuetaan hyvinvointikorvauksin. Orsien sijaan tutkitut linnut suorastaan tungeksivat rampillisille ritilätasoille.

– Broilerit kokoontuivat ritilätasoille ruuhkaksi asti. Ritilätasot paransivat lintujen kävelykykyä sekä vähensivät ontumista. Meillä oli tutkimuksissa tosin vain prototyyppiversio ritilätasosta, enkä tiedä, että tämänkaltaisia olisi käytössä tiloilla laajemmin, Kaukonen kertoo.

Kaukonen kuitenkin toteaa, että tutkimuksissa linnut viihtyivät ritilöillä, ja niistä saattaa olla hyötyä myös jalkaterveyden kannalta.

– Mielestäni seuraavaksi kannattaa selvittää, pitäisikö ideaa viedä eteenpäin.

broileri tutkimus eläintuotanto

Kommentit