Jalostus haittaa monien eläinten elämää – koirat ja broilerit kärsivät useista terveysongelmista

Kuva: DodosD (CC BY-SA 3.0)

Eläinlääketieteen tohtorin mielestä eläinten jalostuksessa terve järki on usein kaukana. Eläinten hyvinvointia haittaava jalostus on eläinsuojelulaissa kielletty, mutta lakia ei valvota käytännössä mitenkään. SEY vaatii asiaan korjausta eläinsuojelulain uudistamisen yhteydessä.

Suomen Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki tuntee olemassa olevan eläinsuojelulain säädöksen hyvinvointia haittaavasta jalostuksesta ja pitää sitä itsessään riittävänä.

– Nykyinen eläinsuojelulaki linjaa asian hyvin, mutta ongelma on, että laki on käytännössä kuollut kirjain. Viranomaisilla ja tuomioistuimilla ei ole tietotaitoa eläinjalostuksesta ja varmaan siksi nämä asiat eivät yleensä etene syyttäjänvirastossa ja tuomioistuimissa. Eläinsuojelulakia pitäisikin tarkentaa tältä osin.

Mäki tietää, että joitakin koirarotuja on jalostettu niin, että ne kärsivät synnynnäisesti erilaisista vaivoista, kuten hengitysongelmista. Mäki ei kuitenkaan vierittäisi syytä omistajien niskoille.

– Tutkimusten mukaan koirien omistajat eivät aina tunnista koirien kipua eivätkä myöskään hengitysvaikeuksia.

Uudistettavaan eläinsuojelulakiin Kennelliitto vaatiikin sisällytettäväksi muun muassa, että jalostukseen käytettävän koiran tulee olla terve. Liiton mukaan terve koira on sellainen, jolla ei ole merkkejä sairauksista, vioista, anatomisista ääripiirteistä tai rakenteellisista heikkouksista, jotka alentavat hyvinvointia tai estävät normaalin, lajityypillisen elämän.

Kennelliiton mukaan jalostuksessa on vältettävä yhdistelmiä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski periyttää yllämainitunlaisia sairauksia, vikoja, anatomisia ääripiirteitä tai rakenteellisia heikkouksia.

– Kaikessa jalostuksessa tulisi huomioida koirien hyvinvointi ja erilaisten piirteiden vaikutus siihen. Jalostuksessa hyvinvoinnin pitäisi olla aina ensisijainen päämäärä.

Kennelliitto on laatinut monikohtaisen jalostusstrategian, jonka voi kuitenkin tiivistää olennaisimmilta osin siihen, ettei jalostuksen tulisi ohittaa koiran hyvinvointia.

– Jalostukseen käytettävän koiran tulee rakenteeltaan soveltua siihen käyttötarkoitukseen, mihin rotu on jalostettu. Koiralla ei saa olla merkkejä sairaudesta tai hengitys- tai liikkumisvaikeuksista.

Jalostettavan koiran tulisi siis toisin sanoen olla perusterve.

– Koira on rakenteensa ja terveytensä puolesta soveltuva jalostukseen, jos sillä ei ole sen omaa hyvinvointia alentavia, normaalin liikunnallisen elämän estäviä sairauksia ja vikoja eikä sairautta, joka vaatii säännöllistä tai toistuvaa lääkehoitoa tai erityisruokavaliota.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Kuva: Dave (CC BY-SA 2.0, rajattu)

SEY haluaa, että lakia valvotaan

Eläinten hyvinvointia haittaava jalostaminen on lailla kielletty, mutta lakia ei valvota käytännössä mitenkään. Eläinsuojelulakia uudistetaan parhaillaan, ja SEY haluaa, että uudistuksen yhteydessä myös eläintä haittaava jalostus ja sen valvonta tulee huomioida.

– Laki on olemassa, mutta sitä ei sovelleta käytännössä. Ehkä joissakin tapauksissa rajanveto on hankalaa, mutta nyt ei puututa pahimpiinkaan tapauksiin. Syyttäjien ja tuomioistuinten asiantuntemus asian suhteen on myös heikkoa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Useat koirarodut kärsivät jalostuksen aiheuttamista vaivoista, kuten hengitys- ja luusto-ongelmista. Jalostajat ja omistajat saattavat pahimmillaan kuitenkin pitää näitä rotua määrittäviä tekijöitä positiivisina asioina. Osa pitää esimerkiksi joidenkin koirarotujen rohisevaa hengitystä hauskana.

– Sen lisäksi, että tietyt ominaisuudet ovat hassuja ja vetoavat hoivaviettiin, ne ovat usein eläimelle tuskallisia. Tätä moni omistaja ei valitettavasti ymmärrä. Kun eläin ei jaksa liikkua, se on toki tavallaan helppo hoitaa, mutta eläimen hyvinvointi kärsii kovasti monin eri tavoin.

Kiinnostus eläinsuojelua kohtaan kasvaa yhteiskunnassa

Eläinlääketieteen tohtori, professori emerita Marjatta Snellman kertoo seuranneensa koirien jalostusta noin neljänkymmenen vuoden ajan. Suomessa ollaan hänen mukaansa menossa vähitellen parempaan suuntaan, mutta paljon on vielä parannettavaakin.

– Suomessa seurataan koirien kansainvälisiä rotumääritelmiä, mikä on tietynlainen ongelma. Suomalaiset ulkomuototuomarit ovat saaneet koulutusta ja ymmärtävät koirien hyvinvoinnin päälle. Suomessa kuitenkin arvostetaan ulkomaisia tuomareita, joilla usein ei ole koulutusta tai edes kiinnostusta koirien hyvinvoinnista.

Snellmanin mukaan Kennelliitto on tärkeässä asemassa, ja liitto onkin tehnyt työnsä hyvin.

– Liitossa on virkeitä ihmisiä, jotka ovat saaneet käännettyä suuntaa eläinsuojelullisempaan puoleen. Kaikki jäsenet eivät kuitenkin ajattele samalla lailla, vaan ovat enemmän kiinnostuneita rahasta.

Snellman ei jättäisi valistustyötä pelkästään Kennelliiton harteille. Hänen mukaansa jalostustietoa pitäisi saada esiin ”joka tuutista”.

– Luotan siihen, että kiinnostus eläinsuojeluun yleisesti yhteiskunnassa kasvaa, niin kuin se on kasvanut tuotantoeläintenkin suhteen. On hienoa, että SEY tekee neuvontatyötä ja esiintyy näkyvästi. On myös upeaa, että uusi eläinlääkäripolvi on todella kiinnostunutta näistä asioista.

Eläinlääketieteen tohtorin näkemyksen mukaan koirien jalostuksesta on joidenkin rotujen kohdalla ”terve järki kaukana”.

– Osa jalostuksesta on aivan hullun hommaa. Etenkin monilla lemmikkeinä olevilla koirilla asiat eivät ole hyvin.

Hän viittaa erityisesti pienikokoisiin seurakoiriin.

– Seurakoirilta on joidenkin lähteiden mukaan äly pudonnut melkoisesti. Niiden käsityskyky maailmasta on noin puolet suden ymmärryksestä. Toisaalta se on siinä mielessä hyväkin, kun ajattelee monien seurakoirien elämää. Sehän on usein aika tapahtumaköyhää.

Snellman toivoo, että tulevassa eläinsuojelulain uudistuksessa jalostus huomioitaisiin kunnolla.

– Ehdottomasti lähtökohdan laissa pitäisi olla muun muassa se, että koira ei saa kärsiä omasta olemuksestaan. Siellä pitäisi olla mukana eläinlääkäreitä mukana miettimässä, että kuinka lain porsaanreiät saadaan tukittua. Pelkään, että tätä ei kuitenkaan saada tehtyä, jos laki valmistellaan liian nopeasti.


Kuva: Eurogroup for Animals

Broilerin lyhyt elämä: Eläintuottajat ja SEY täysin eri linjoilla

Siinä missä koiria jalostetaan hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin, tuotantoeläinten kohdalla kärkenä on aina tuottavuus.

Siinä missä eläinsuojelijat haluavat hyvin voivia eläimiä, haluavat tuottajat entistä enemmän lihaa, maitoa ja munia – ja sitä kautta tietenkin myös euroja.

Tämä näkyy vahvasti juuri broilerin kohdalla. Suomessa yleisimmin käytetty broilerihybridi 36-kertaistaa painonsa ja on kooltaan valmis teurastettavaksi alle kuudessa viikossa. SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli vahvistaa, ettei kasvuvauhti ole lainkaan luonnollinen.

Suomen Siipikarjaliitto ry edustaa broilerinkasvattajia. Liitto sanoo kantavansa vastuunsa eläimistä.

Mitä vastuun kantaminen tarkoittaa, Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina?

– Koko suomalainen broilerin tuotantoketju tekee kaikkensa varmistaakseen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kaikissa kasvatuksen vaiheissa. Suomessa painotetaan eläintautien ennaltaehkäisyä, ja siinä olemme onnistuneet hyvin. Meillä ei esiinny vakavia eläintauteja, broilereita ei rokoteta eikä mikrobilääkitykselle ole tarvetta.

Broileri on lihatuotantoon jalostettu kana. Haminan mukaan broilereita alettiin käytännössä jalostaa 1940-luvulla, kun siitostarkoituksiin valittiin suurimmat yksilöt.

– Vuosikymmenten saatossa jalostuskriteerit ovat muuttuneet, ja nykyisin jalostustyössä hyödynnetään tieteellistä tutkimusta ja tekniikkaa.

Eläinsuojeluyhdistykset kertovat broilerien nopeasta kasvusta seuraavan linnuille terveysongelmia, koska niiden sydän, keuhkot ja jalkojen luut eivät pysy kasvuvauhdissa mukana. Haminan mukaan suomalaiset broilerituottajat eivät kuitenkaan tavoittele lintujen maksimaallista kasvua, vaan terveyttä, hyvinvointia ja ”laadukkaita lopputuotteita”.

– Koska maassamme ei esiinny tauteja, rehut ovat laadukkaita ja kasvattajat ammattitaitoisia, broilerit voivat hyödyntää niihin jalostettua kykyä kasvaa vahvoiksi, terveiksi ja kestäviksi. Broilerien kuolleisuus eli poistuma on muutaman prosentin luokkaa, ja vain pieni osa sellaisia lopetettuja lintuja, joilla on jalkavikoja. Jalkavikojen vuoksi teurastuksessa hylättyjen määrä on 0,05 prosentin luokkaa.

Haminan mukaan suomalaiset broilerit ovat pääasiassa Ross 308 –rotua.

– Kyseinen rotu kasvaa oikealla hoidolla, puhtaassa ja turvallisessa ympäristössä ja tasapainoisella rehulla teuraskokoon alle kuudessa viikossa. Kasvatuksessa ei käytetä kasvua edistäviä hormoneja eikä antibiootteja, ja broilerit lepäävät pimeässä vähintään kuusi tuntia vuorokaudessa. Niillä on aina rehua ja vettä tarjolla, joten ne käyvät syömässä omaan tahtiinsa.

Tarttuvat taudit ovat vain pieni osa hyvinvointiongelmista

SEYn toiminnanjohtajan, eläinlääkäri Kati Pullin näkemys broilerituotannosta on hyvin erilainen kuin Siipikarjaliitolla.

– Broilerien lihaskasvu on jalostettu niin liioitelluksi, että muu keho ei pysy perässä. Siitä seuraa erilaisia ongelmia, myös kivuliaita sellaisia. Tuottajat vetoavat usein broilereiden hyvinvoinnista puhuttaessa Suomen hyvään tautitilanteeseen. Eläinten hyvinvointiin vaikuttaa kuitenkin hyvin moni muukin asia kuin tarttuvien tautien esiintyminen.

Pullin mukaan broilerin elämä on lyhyt, ja loppua kohti se sujuu yhä ahtaammin ja monien kohdalla kipua kärsien.

– Broilerin elämän loppuvaiheessa tilanahtaus on kova. Eläimen painon kasvettua nopeasti suureksi eläimen kyky toimia itselleen tyypillisellä tavalla kärsii. Myös liikkuminen vähenee todennäköisesti liikkumisongelmien, ei niinkään liikkumistarpeen vähenemisen vuoksi. Elämään kuulunee ainakin osalla broilereista kipua ja muita lihasmassan kovaan nousuun liittyviä hyvinvointiongelmia.

Osa broilereista kuolee erilaisten ongelmien seurauksena jo ennen teuraspainoa.

– Sitten teuraspainoon selvinneet eläimet keräillään koneellisesti kuljetettavaksi, lastataan kuljetuskalustoon ja viedään teurastamolle, jossa ne tainnutetaan sähköllä tai kaasulla ja teurastetaan. Vain pieni osa broilereiden hyvinvointia haittaavista ongelmista estää broilerin käytön elintarvikkeena tai tulee muutoin esiin teurastamolla.

20 vuotta vanhaa eläinsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Samassa ajassa eläinjalostus on ottanut harppauksia eteenpäin niin rotulemmikkien ulkonäköjalostuksessa kuin tuotantoeläinten tuotoksen lisäämisessä.

– Uudistuksen yhteydessä on korkea aika kiinnittää huomiota myös haittaa aiheuttavaan eläinjalostukseen ja sen valvontaan. Eläinten hyvinvointia heikentävään jalostukseen puuttuminen auttaisi ohjaamaan jalostusta nykyistä terveempään suuntaan.

broileri jalostus koira eläinsuojelulaki eläinsuojelulain uudistus

Kommentit