Kuka hoitaa luonnossa loukkaantuneet eläimet? – SEY haluaa joka seutukuntaan virallisen auttajan

Kuva: Laura H. Forsström

Loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoito on lähes kokonaan vapaaehtoisten varassa. Kun eläinsuojelulakia uudistetaan, valtion ja kuntien tulisi ottaa vastuuta luonnon eläinten hoidosta.

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa tänä vuonna, ja SEY haluaa, että lakia korjataan parempaan suuntaan myös luonnonvaraisten eläinten osalta.

SEYn vaatimuksen keskiössä on, että jokaiseen kuntaan saataisiin nimetty vastuutaho, jonka puoleen voisi kääntyä loukkaantuneen tai hädässä olevan luonnoneläimen kohdatessaan.

Nyt vahingoittuneiden eläinten kuljetus ja hoito sekä näistä koituvat kustannukset lankeavat käytännössä yleensä vapaaehtoisille toimijoille. Heillä on usein laaja toiminta-alue, jossa eläimiä autetaan omalla ajalla ja omien resurssien rajoissa. Vapaaehtoisten kuluja korvataan osittain, mutta varsinaista palkkaa he eivät toiminnastaan saa.

Eräs heistä on SEYn eläinsuojeluneuvoja Hanna Heino, joka toimii Kangasalan, Pälkäneen ja Valkeakosken alueella.

Heino kertoo saavansa paljon puheluita, joissa ihmiset kysyvät hyvin monipuolisesti sekä luonnonvaraisista eläimistä että omistamistaan eläimistä.

Luonnonvaraisten osalta Heino toimii lähinnä loukkaantuneiden eläinten parissa sekä luonnosta löytyneiden poikasten kanssa.

Tyypillisimpiä Heinon tietoon tulevista eläimistä ovat rusakot, siilit ja oravat, mutta puheluita tulee lähes kaikista eläinlajeista.

– Siinä joudutaan usein soittajan kanssa yhdessä pohtimaan, että onko eläimellä todellisuudessa jokin hätä, vai onko kyse enemmän kuvitellusta hädästä.

Usein hätä on todellinen.

– Luonnoneläinten auttaminen lepää lähes täysin vapaaehtoisten varassa. Valtiolta ei löydy apua kun loukkaantuneita eläimiä pitäisi auttaa. Ainoa mitä tarjotaan, on lopetusapu.

Apu on usein olematonta

Eläinsuojelulakia uudistavan ohjausryhmän yhtenä sihteerinä toimii maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola. Hänen mukaansa velvollisuus auttaa loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä on tarkoitus säilyttää laissa jatkossakin.

– Ohjausryhmässä on keskusteltu paljon siitä, kuinka tätä lainkohtaa voitaisiin parantaa, ja kenen vastuulle eläimistä huolehtiminen tulisi, Pullola sanoo.

Nyt lakiin ei kuitenkaan olla kirjaamassa, että vastuu luonnonvaraisten eläinten auttamisesta merkittäisiin jollekin viranomaiselle tai vastaavalle taholle.

– On todettu, että käytännössä yhteiskunnassa ei ole mahdollisuutta säätää sitä vastuuta millekään viranomaiselle. Siihen ei valitettavasti ole resursseja.

Parhaillaan Suomen kunnissa luonnonvaraisten eläinten hoito ja apu on järjestetty hyvin eri tavoin. Hyvä tilanne on esimerkiksi Turussa ja Helsingissä, mutta hyvin monissa kunnissa apu on olematonta.

Pullolan mukaan lakiin on nyt kaavailtu kunnaneläinlääkäreille velvollisuutta lopettaa loukkaantuneet luonnonvaraiset eläimet, jotka tuodaan vastaanotolle. Se yhtenäistäisi kuntien käytäntöjä ainakin tältä osin. Tällöin korvaus eläinlääkäreille tulisi valtion varoista.

Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä SEY haluaa selventää lakiin, mitä käytännössä tarkoittaa lain vaatimus pyrkimyksestä loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen auttamiseen. Myös Pullola toivoo, että asia selvenee.

– Pyrkimys auttaa katsotaan varmaan kunkin henkilön kohdalla, että mitkä ne mahdollisuudet ovat. Jos on taitoa ja osaamista auttaa eläintä, silloin niitä tulisi käyttää. Jos ei ole kykyä, niin ei voida olettaa, että ihminen ryhtyy siinä tilanteessa jotakin tekemään. Ja jos ei pysty itse auttamaan, pyritään hankkimaan joku muu apuun.

Pullola muistuttaa, että eläinsuojelulain lisäksi luonnonvaraisten eläinten kohtelua määrittelevät omilta osiltaan luonnonsuojelulaki, vieraslajilaki ja metsästyslaki.

Vastuutahot määriteltävä lakiin

SEYn viestintäpäällikkö Maria Lindqvist on tutustunut luonnonvaraisten eläinten hoitoon, tai pikemminkin hoitamattomuuteen, jo vuosien ajan.

Kun yhteiskunnassa käydään keskustelua eläinten oikeuksista, ovat keskiössä yleensä ihmisen omistuksessa olevat tuotanto- ja lemmikkieläimet.

Lindqvist pitää erittäin harmillisena, että luonnonvaraiset eläimet ovat joutuneet unohdettuun asemaan suomalaisessa eläinkeskustelussa.

– Osalla ihmisistä on eräänlainen ’luonto hoitaa’-asenne, niin kansalaisilla kuin viranomaisillakin. Ajatellaan, että kun eläin ei ole ihmisen omistuksessa, niin niiden ongelmatkaan eivät kuulu meille. Itse ajattelen, että hädässä olevaa luonnonvaraista eläintä on autettava, senhän sanoo lakikin.

– Me ihmiset vaikutamme myös omilla elintavoillamme haitallisesti luonnonvaraisten eläinten elinympäristöihin. Tähän kuuluvat muiden asioiden ohella esimerkiksi liikenne ja rakentaminen.

Nykyisessä eläinsuojelulaissa säädetään, että sairasta tai loukkaantunutta luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Laki ei kuitenkaan määrittele, mitä auttamaan pyrkiminen on, tai miten apua pitäisi yrittää antaa.

Nykyinen muotoilu on Lindqvistin mukaan liian ympäripyöreä.

– Asia pitäisi saada ratkaistua uudessa eläinsuojelulaissa. Eli pitäisi selkeästi ilmaista ne vastuutahot, joiden puoleen kansalainen voi kääntyä hädässä olevan luonnonvaraisen eläimen kohdatessaan. Se on vähintä mitä uudessa eläinsuojelulaissa pitäisi tehdä.

Työssään Lindqvist on vuosien varrella saanut lukemattomia puheluita, joissa kansalaiset tiedustelevat, kuka voisi auttaa heidän löytämäänsä loukkaantunutta eläintä. Useimmassa kunnassa virallista auttajatahoa ei ole.

SEYn kuntavaaliohjelmassa vaaditaan, että kaikkien kuntien tulee nimetä taho, johon hoitoa tarvitsevat luonnonvaraiset eläimet voi kuljettaa ja joka vastaa kuljetuksesta ja hoidosta koituvista kustannuksista.

Lindqvistin mukaan olisi hyvä, jos kaikilla eläinlääkäreillä olisi velvollisuus ottaa vastaan myös loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä.

– Sitten pitäisi vain määritellä se taho kunnalta tai valtiolta, josta eläinlääkäri voisi hakea korvauksen työstään, eli ensiavusta tai lopettamisesta, mikäli se on eläimen kannalta armollisin ratkaisu.

SEY haluaisi lakiin myös selvän kirjauksen siitä, että mitään luonnonvaraista eläintä ei saa ottaa ihmisen elätettäväksi.

Luonnonvaraisiin eläimiin erikoistuneet SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat: http://www.sey.fi/seytoimii/luonnonvaraiset-elaimet/kysy-neuvoa-luonnonvaraisista-elaimista

SEYn luonnonvaraisia eläimiä koskevat eläinsuojelulakitavoitteet: http://www.elainsuojelulaki.fi/seyn-tavoitteet/luonnonvaraiset-elaimet/

Mihin soittaa, jos kohtaa loukkaantuneen tai hädässä olevan eläimen?

Helsingissä loukkaantuneita tai hädässä olevia luonnonvaraisia eläimiä auttaa Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö. Heidät tavoittaa tarvittaessa numerosta 09 310 30151.

Lisäksi Korkeasaaren villieläinsairaala ottaa vastaan avun tarpeessa olevia luonnonvaraisia eläimiä. Villieläinsairaalan tavoittaa numerosta 09 310 37900.

eläinsuojelulaki eläinsuojelulain uudistus luonnonvaraiset eläimet

Kommentit