Lomaelämyksiä eläinten kustannuksella
- Maailmalta
- Senni Puustinen
Lomakuva tiikerin kainalossa ja norsusafari kuuluvat monen matkailijan haaveisiin. Turistin voi olla vaikea huomata eläinten kärsimystä bisneksen takana.
Eläinturismin ongelmat nousivat mediassa laajasti esiin menneen talven ja kevään aikana. Thaimaan tiikeritarhojen herättämä kohu toi koko bisneksen tiiviimmän tarkastelun alle. Kesän ja syksyn lomia suunnitellessa on tärkeää ottaa huomioon myös eläineettiset seikat.
Päällepäin saattaa monesti näyttää, että eläimistä huolehditaan kohteissa hyvin. Epäkohtia voi olla vaikea maallikkona havaita. Eläinkohteita markkinoidaan turisteille positiivisessa valossa. On tyypillistä, että kyseessä väitetään olevan esimerkiksi turvakoti tai tuottojen menevän eläinten suojeluun, vaikkei näin todellisuudessa olisi.
Mistä tietää, kohdellaanko eläimiä hyvin? Hyvänä nyrkkisääntönä toimii se, ettei luonnonvaraisia eläimiä pääse koskemaan. Jos pääsee, on syytä huoleen. Eläimet ovat usein huumattuja, jotta ne pysyvät rauhallisina. Eläin ei yleensä myöskään nauti kosketuksesta, vaikka siltä voisi näyttää: se voi lähinnä oppia sietämään sitä. Jos retkikohteella on aito tarkoitus palauttaa loukkaantunut eläin takaisin luontoon, ulkopuoliset eivät saa lainkaan koskea eläimiä, etteivät ne totu ihmiseen.
Monilla matkatoimistoilla on omia linjauksiaan eläinkohteiden suhteen. Esimerkiksi Finnmatkat on ollut mukana luomassa kansainvälistä ABTA Animal Welfare Guidelinesia eli ohjeistusta eläinten hyvinvointiin turismissa. Myös Tjäreborg kuuluu ohjeistuksen piiriin. Hyvien käytäntöjen lisäksi ohjeistus listaa vältettäviä eläinturismin muotoja. Listalle ovat päässeet lisensoimattomat eläintarhat, strutsiratsastus, canned hunting eli tarhametsästys, härkätaistelut, kukkotappelut, ihmislähtöinen fyysinen kontakti delfiinien ja valaiden kanssa sekä moni muu eläimille haitallinen toiminta.
Eläimet kiinnostavat matkailijoita
Eläinkohteiden ja -retkien suosio on kasvussa kansainvälisesti. Myös suomalaiset viihtyvät eläinkohteissa.
– Suomalaiset haluavat usein lomallaan vierailla paikoissa, joissa on mahdollisuus nähdä eläimiä. Näin on etenkin lapsiperheiden kohdalla, kertoo Annina Metsola Aurinkomatkoilta.
– Thaimaan lomilla esimerkiksi halutaan usein nähdä norsuja.
Finnmatkoilta kerrotaan, että heidän asiakkaidensa keskuudessa tiedostavuus on kasvussa.
– Aika paljon tulee palautetta ja kysymyksiä liittyen eläinkohteisiin. Asiakkaammekin ovat entistä tietoisempia eläineettisestä matkailusta, mikä on meistä oikein hyvä asia. Jonkin verran kritiikki on lisääntynyt sen jälkeen, kun Tjäreborgin tiikeriretkistä nousi keskustelua, Jenita Cresswell kertoo.
– Pyydämme myös asiakkailtamme palautetta eläinten kohtelusta kaikilla eläimiä sisältävillä retkillämme.
Yksi pieni elefantti marssi näin…
Norsujen näkeminen kuuluu monen kaukomatkailijan haaveisiin. Norsuja voi nähdä eläintarhojen ja sirkusten ulkopuolella lähinnä Aasiassa ja Afrikassa. Afrikassa niitä tapaa yleensä villeinä safareilla, mutta Aasiassa vangitut norsut ovat perinteinen osa erilaisia kulttuurisia ja uskonnollisia tapahtumia. Monissa Aasian kohteissa tarjolla onkin norsuratsastusta, ja suuria eläimiä voi ihailla tekemässä epäluonnollisia temppuja, kuten piirtämässä tai kävelemässä nuoralla.
Norsut ovat villieläimiä, jotka eivät kuulu ihmisympäristöön vaan luontoon. Norsuviihteen taustat jäävät monelta matkailijalta pimentoon. Suuri osa norsuista ryöstetään emoltaan poikasina, sillä norsun pitkän tiineysajan vuoksi poikasia syntyy vankeudessa harvoin. Ilman poikasta emo tulee nopeammin uudelleen tiineeksi. Poikaset voidaan myös erottaa emostaan, jotta turistit pääsevät maksusta ruokkimaan niitä pullosta.
Norsuja koulutetaan usein väkivaltaisesti ja julmin metodein. Ohjastajalla voi usein nähdä kädessä ankuksen eli piikin, jolla hän alistaa eläintä toimimaan tahtonsa mukaan. Norsuja saatetaan myös pitää nälässä ja yksinäisyydessä, mistä ne sosiaalisina ja älykkäinä laumaeläiminä kärsivät.
Norsuilla pääsee myös ratsastamaan esimerkiksi Thaimaassa. Ihminen ajattelee helposti, että suuren kokonsa vuoksi norsu ei kärsi ratsastuksesta. Näin ei kuitenkaan ole: selkäranka on norsun heikoin kohta. Turisteja kantavilla norsuilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu kroonisesta tulehduksesta ja hermovaurioista kertovia muutoksia.
Käytä jalkojasi – eläinkyyti kiittää
Monissa suomalaisten suosimissa kohteissa, kuten Kreikassa, aasijuhdat ovat tuttu näky. Ison ihmisen kantaminen on pienikokoiselle aasille rankkaa. Aasit joutuvat monesti viettämään pitkän päivän ilman kunnon varjoa ja lepoa. Ihmisen onkin parempi käyttää omia jalkojaan.
Eläimillä ratsastaminen ja kärryajelut kannattaa jättää välistä useimmissa tapauksissa. Osa kyytejä tarjoavista paikoista teettää eläimillä pitkiä työpäiviä, jotka rasittavat niitä paljon ja aiheuttavat muun muassa kroonisia nivelkipuja. Kaupunkiympäristö voi myös olla ”taksina” toimivalle eläimelle stressaava ja pelottava.
– Jos turisti ei ole kyseisen eläinlajin asiantuntija, ei kannata luottaa, että kaikki on hyvin, jos eläin näyttää päällepäin hyvältä. Esimerkiksi kärryä vetävän hevosen ontuminen on hyvin usein kyytiläisen vaikea huomata, eläinten käyttäytymistä tutkinut Helena Telkänranta ohjeistaa.
Matkanjärjestäjille kannattaa antaa palautetta eläinretkistä. Aurinkomatkat poisti tänä keväänä valikoimistaan Kreikan Lindoksen aasisafarin eläinten huonon kohtelun vuoksi. Retkillä ei esimerkiksi noudatettu painorajoituksia.
– Aasisafari poistettiin valikoimasta saamamme palautteen perusteella. Keskustelua safareista käytiin myös sosiaalisessa mediassa, Annina Metsola Aurinkomatkoilta kertoo.
Mikä olisikaan hauskempi reissumuisto kuin valokuva villieläimen kanssa? Eläinposeeraus kerää tykkäyksiä somessa, ja tiikeriselfieillä saa ainakin Yhdysvalloissa seuraa deittipalveluissakin. Olalle istahtava papukaija tai apina on tutu valokuvauskohde Euroopassa, kaukomailla kuvaan pääsee kissapetojen kanssa. Eläimiä on kuitenkin parempi zoomailla välimatkan päästä.
Esimerkiksi Finnmatkat ei suosittele poseeraamaan valokuvissa eläinten kanssa. Yhtiö muistuttaa, että eläimet on usein otettu kiinni luonnosta ja varsin usein ne myös huumataan helpommin käsiteltäviksi. Moni eläin varastetaan emoltaan jo pentuna ja samalla emo ammutaan. Eläimiä kohdellaan huonosti ja koulutetaan kovin ottein, jotta ne pysyvät helpommin ihmisen hallinnassa. Varsinkin kissapedoilta, kuten tiikereiltä, saatetaan poistaa hampaat onnettomuusriskin minimoimiseksi.
Turvassa turvakodissa?
Eläinten turva- tai vanhainkodit ovat paikkoja, joihin pelastetaan loukkaantuneita, orvoksi jääneitä, hylättyjä ja takavarikoituja eläimiä. Eläinsuojelujärjestöt ovat laatineet turvakodeille sääntöjä, joiden avulla voi tunnistaa, onko paikka nimensä mukainen. Eläimiä ei esimerkiksi saa ostaa tai myydä, niiden lähteistä on pidettävä kirjaa, ne eivät saa lisääntyä eikä niitä saa käyttää esityksissä tai muissa näytöstarkoituksissa.
Käytännöt hieman vaihtelevat sen mukaan, ovatko eläimet villejä vai tuotanto- ja lemmikkieläimiä. Villieläinten kanssa matkailijat eivät saa olla tekemisissä, eikä edes henkilökunta kuin tarvittaessa. Lemmikki- ja tuotantoeläinten kohdalla ihmiskontakti sen sijaan on monesti toivottua – toki eläimen lähtökohdista ja aloitteesta.
Eläinten turvakoteja on ympäri maailmaa. Jopa meillä Suomessa on Somerolla sijaitseva Eläinsuojelukeskus Tuulispää. Kaikki turvakodeiksi itseään nimittävät paikat eivät kuitenkaan sellaisia ole, vaan osa tekee bisnestä eläinten kärsimyksellä. Varmista siis etukäteen, että paikka on varmasti luotettava. Vieraile esimerkiksi paikan nettisivuilla ja tutustu toimintaan. Jos paikka herättää epäilyksiä, älä mene sinne.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on useita tuotantoeläimiin keskittyviä turvakoteja, joissa voi vierailla huoletta. Varovaisuudella kannattaa suhtautua kaukomaiden kohteisiin, joissa on villieläimiä. Esimerkiksi Thaimaan tiikeritemppeleissä on suojelun sijaan kasvatettu tiikereitä huonoissa oloissa. Etelä-Afrikkaan orpoja leijonanpentuja hoitamaan lähtenyt vapaaehtoinen taas saattaa tietämättään edesauttaa trofeemetsästysbisnestä.
Toki hyviäkin paikkoja löytyy. Esimerkiksi Pohjois-Thaimaassa sijaitseva Elephant Nature Park toimii norsujen vanhainkotina ja pelastaa niitä huonoista oloista.
Villi ei kuulu vankeuteen
Villieläimiä on paras seurata siellä, minne ne kuuluvat, eli luonnossa. Eläintarhat ja delfinaariot voivat vaikuttaa hauskoilta ja opettavaisilta paikoilta, mutta ne ovat stressaavia ja epäluonnollisia ympäristöjä niissä eläville eläimille.
Toki myös koto-Suomessa löytyy eläinturismia ja eläimiä viihdekäytössä. Korkeasaari ja muut eläintarhat sekä Särkänniemen delfinaario pyörittävät bisnestä eläimillä. SEY ajaa delfinaariokieltoa uudistettavaan eläinsuojelulakiin. Uuteen lakiin saadaan todennäköisesti myös villieläinten täyskielto sirkuksissa. Tällä hetkellä poikkeuksen tekevät merileijonat, joita valitettavasti voi vielä nähdä Suomenkin sirkuksissa. Maailmalla sirkuksiin, joissa on eläimiä, ei pääsääntöisesti kannata mennä ollenkaan.
– Koulutusmenetelmät perustuvat monessa tapauksessa kivun aiheuttamiseen. Lisäksi ne eläimet, jotka laitetaan tekemään lajilleen luonnottomia liikkeitä ja asentoja, altistuvat muun muassa kroonisille nivelkivuille, tutkija Helena Telkänranta kertoo.
Jos suunnittelet vierailua eläintarhaan, kiinnitä huomiota eläinten oloihin ja suojelun tarpeeseen. Millaisia lajeja tarhassa on? Soveltuvatko ne oloihin, esimerkiksi paikalliseen ilmastoon? Älä mene tarhoihin, jotka eivät kuulu kansainvälisiin järjestöihin, kuten WAZAan (World Association of Zoos and Aquariums). Eläintarhoissa on suuria eroja, mutta nyrkkisääntö on, mitä köyhempi maa, sitä huonommissa oloissa eläimet keskimäärin ovat.
– Varminta on viedä rahansa vain sellaisiin eläintarhoihin, joilla on erittäin hyvä maine nimenomaan eläinten tilaviin, luonnonmukaisiin tiloihin panostamisessa, Telkänranta neuvoo.
Delfinaariot ja valasesitykset on hyvä kiertää kaukaa. Suuret merinisäkkäät kärsivät tutkitusti vankeusoloissa. Muun muassa Yhdysvaltojen SeaWorldissa ahdistuneet miekkavalaat ovat aiheuttaneet myös ihmiskuolemia. Merinisäkäsbisneksen ikäviin puoliin perehdytään palkituissa elokuvissa The Cove ja Blackfish.
Villieläinturismia eläinten ehdoilla
Villieläinturismia on kahdenlaista: kuluttavaa ja ei-kuluttavaa (consumptive/non-consumptive). Molempien suuntausten suosio on kasvussa. Afrikan savannit ovat yksi suosituimmista villieläinkohteista, sillä todennäköisyys nähdä suuria nisäkkäitä on siellä suuri.
Ei-kuluttavana villieläinturismi on monin tavoin hyvä eläinmatkailun muoto. Se tarkoittaa muun muassa valokuvaussafareita, valasretkiä ja sukelluksia. Eläimet saavat elää vapaana omassa elinympäristössään. Turismi myös kannustaa suojelutoimiin sen tuodessa tuottoja ja työtä alueelle.
Huonosti järjestettynä villieläinturismi voi kuitenkin olla haitallista eläimille. Eläinten ruokailu- tai lisääntymiskäyttäminen voi kärsiä, ihmisistä voi tarttua tauteja eläimiin ja jopa vahinkokuolemia voi aiheutua. Turismi voi aiheuttaa eläimille stressiä, jos niitä esimerkiksi tarkkaillaan liian läheltä, ja fyysisiä vahinkoja voi syntyä muun muassa roskaamisen ja autoilun seurauksena. Turistijoukot usein myös turmelevat eläinten elinympäristöä ja saattavat aiheuttaa lauman hajoamisen kulkemalla väärissä paikoissa.
Kuluttavaa villieläinturismia ovat muun muassa trofeemetsästys ja urheilukalastus. Trofeemetsästys, jossa tapetaan varsinkin Afrikan suurpetoja matkamuiston vuoksi, on valitettavan suosittu turismin muoto. Etenkin Etelä-Afrikassa villieläimiä usein myös kasvatetaan metsästettäviksi tarhaoloissa. Myös uhanalaisia ja vaarantuneita lajeja, kuten leijonia, tarhataan ja ammutaan. Lue lisää trofeemetsästyksestä.
Tarkista tuliaisten taustat
Eläintarhat ja valasnäytökset väliin jättävänkin kannattaa olla tarkkana – nimittäin tuliaisten suhteen. Reissusta on mukava hankkia jotain kotiin viemiseksi, mutta kiinnitä huomiota siihen mitä ostat. Älä hanki eläimistä valmistettuja matkamuistoja, kuten turkista, norsunluuta, sarvikuonon sarvia tai kilpikonnan kilpiä. Norsunluusta valmistettujen esineiden kasvava kysyntä on suurimpia syitä afrikannorsujen vähentymiseen.
Uhanalaisten eläinten hyödyntäminen on eettisesti väärin, mutta myös lailla kielletty suurimmassa osassa maailmaa. Kiellon alaisia ovat muun muassa korallista, käärmeennahasta, krokotiilista, kilpikonnasta ja norsunluusta valmistetut tuotteet ja matkamuistot. Matkoilla shoppaillessa on hyvä olla tarkkana myös siksi, että kiellettyjen tuotteiden maasta vienti voi johtaa suuriin rangaistuksiin.
Moni nauttii matkoilla myös kulinaarisista kokemuksista. Ole kuitenkin tarkkana, mitä pistät suuhusi, sillä paikalliset herkut voi olla valmistettu laittomasti metsästetyistä villieläimistä tai erityisen julmin tavoin tuotettuja, kuten foie gras eli hanhenmaksa. Tuotantoeläinten olot ovat monissa maailman kolkissa hyvin huonot. Onneksi moni maailman keittiöistä tarjoilee mitä maukkaimpia kasvisruokia turistien tutustuttaviksi.
Eläimiä hyväksikäyttävät kohteet toimivat vain, koska ne kannattavat. Tehokkain keino vaikuttaa eläinten hyvinvointiin on olla tukematta eläinbisnestä. Matkailija voi vaikuttaa eläinten hyvinvointiin myös monin muin tavoin. Kerro eläinturismin vaaroista matkaa suunnitteleville tutuillesi. Osoita kohdemaassa kunnioitusta eläimiä kohtaan ja jätä kohteliasta palautetta, kun kohtaat epäkohtia. Tue paikallista eläinsuojelutoimintaa lahjoituksilla tai auta yhtenä reissupäivänä löytöeläintalossa tai turvakodissa. Näin pääset matkallasi nauttimaan eläinten seurasta ja tekemään hyvää.
Lähteet: World Animal Protection, Intrepid Travel, ABTA, matkayhtiöt
Kommentit