Turkistarhaus päättyy Norjassa tammikuun lopussa – Suomessa turkistuotantoa tuetaan avokätisesti

• Maailmalta
• 26.1.2023
• Pi Mäkilä

Norjan viimeiset turkistarhat sulkevat ovensa kaksi vuotta ennen, kun turkistarhauskielto astuu voimaan. Suomessa turkistarhausta tuetaan, vaikka alan epäkohdat ovat laajalti tiedossa.

Norjan kaksi viimeistä turkistarhaa sulkeutuvat pysyvästi tammikuun 2023 loppuun mennessä. Norjan parlamentti hyväksyi jo vuonna 2019 lain turkistarhauksen kieltämisestä. Virallisesti tarhauskielto astuu voimaan vuonna 2025.

Turkistarhauskiellon voimaantulo vaati Norjassa pitkän työn. SEYn sisarjärjestön, Norjan eläinsuojeluyhdistysten liiton Dyrevernalliansenin mukaan Norjassa toimi vielä vuonna 2001 yli tuhat turkistarhaa. Vuoden 2021 alkuun mennessä turkistarhojen määrä oli vähentynyt 80:een. Nyt, vuoden 2023 alussa, turkistarhoja on jäljellä enää kaksi.

– On mahtavaa tietää, ettei Norjassa enää synny häkkeihin uusia ketunpentuja tai minkkipentuja, sanoo Dyrevernalliansenin toiminnanjohtaja Anton Krag tiedotteessa.

Seuraavaksi Dyrevernalliansenin tavoitteena on kieltää turkistuotteiden maahantuonti Norjaan.

–  Turkiskasvatus on eläinrääkkäystä riippumatta siitä, missä päin maailmaa se tapahtuu. Nyt, kun tuotanto on lopetettu Norjassa, on erittäin epäeettistä, että jatkamme tuotteiden tuontia muiden maiden turkistarhoilta, Krag sanoo. 

Suomessa turkistarhaukselle on jaettu tukia viime vuosiin saakka

Myös Suomessa turkistarhojen määrä jatkaa edelleen vähenemistään. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Fifurin tilastojen mukaan turkistarhoja oli vuonna 2020 Suomessa yhteensä 762, kun vielä vuonna 2018 tarhoja oli lähes tuhat.

Suomi on silti edelleen yksi Euroopan suurimmista turkistuottajamaista. Samalla olemme ainoa Euroopan maa, jossa minkään turkiseläinlajin tarhaamista ei ole sellaisenaan kielletty eikä hyvinvointisäädöksiä tiukennettu.

SEY on jo vuosia kritisoinut tukien syytämistä kuolevalle turkiselinkeinolle. Alaa tekohengitettiin koronapandemian aikana kymmenillä miljoonilla euroilla. 

SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White pitää turkistarhauksen tukemista julkisin varoin hyvin erikoisena.

– Turkistarhaus on erittäin politisoitunut elinkeino ja valtaosa suomalaisista vastustaa nykyisen kaltaista turkistarhausta, White sanoo.

Norjan turkistarhauskieltoa White sen sijaan pitää erittäin tervetulleena.

– Yhdenkään turkiseläimen ei tulevaisuudessa tarvitse enää kärsiä Norjan tarhoilla. Hävettävää on, että samaa ei voi vielä sanoa Suomesta, hän sanoo.

Turkistarhoilla vakavia ongelmia eläinten hyvinvoinnissa

Turkisala on ryvettynyt viime aikoina skandaaleissa.

Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi tammikuussa useilla turkistiloilla salakuvattua kuvamateriaalia, jossa näkyy muun muassa märkiviä silmätulehduksia, korvavammoja, epämuodostuneita jalkoja sekä vammautuneita ja vertavuotavia häntiä.

Lisäksi SEY tiedotti tammikuussa tapauksesta, jossa Evijärvellä sijaitsevan turkistarhan kaikki ketut kuolivat nälkään ja janoon, vaikka läänineläinlääkäri oli tietoinen ongelmista ja antanut määräyksiä. Maa- ja metsätalousministeriön mielestä kyse ei ollut varsinaisesta viranomaisten tekemästä laiminlyönnistä.

SEYn Kati Whiten mukaan tapaukset osoittavat, että turkistarhoilla on vakavia ongelmia eläinten hyvinvoinnissa.

– Myös otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa turkistarhaus näyttäytyy vuodesta toiseen alana, jossa eläinsuojelusäädöksiä ei noudateta. Turkistarhauksen ongelmat ovat laajat, ja koko ala tulee kieltää, hän sanoo.

 
Juttua on päivitetty 3.2.2023. Aiemmin jutussa kerrottiin, että turkistarhaus olisi saamassa hallitukselta ylimääräistä kustannustukea kompensoimaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaa kustannusten nousua. Lakiesitystä täsmennettiin helmikuun alussa, eikä turkistuotannolle olla myöntämässä ylimääräistä kustannustukea.