Pikkuapinoita postimyynnistä – EU:n alueella kytee lemmikkibisnes, josta kukaan ei vaikuta tietävän ja johon lähes kukaan ei voi puuttua

Suomessa apinoita ei saa pitää lemmikkinä eikä tuoda maahan ilman Ruokaviraston lupaa. Kuva: Claudenil Moraes Claudenil Moraes/Pixabay

EU:ssa keskustellaan nyt vihdoin siitä, voitaisiinko eksoottisten eläinten ja laittomien lemmikkien pitoon ja -kauppaan puuttua positiivilistan keinoin. 

Myynti-ilmoitus oli selkeä. Myynnissä oli neljä marmosettia, ja yhden niistä saisi Puolasta 1 300 eurolla. Lemmikin hankinnassa olisi vain yksi pulma: Marmosetit ovat Puolassa täysin laillisia lemmikkejä, mutta Italiassa, johon ainakin yksi apinoista haluttiin ostaa, marmosetti kuuluu niihin eläinlajeihin, joita ei saa pitää lemmikkeinä eikä myydä eteenpäin.

Käytännössä EU-maiden välillä on vapaa liikkuvuus, eikä tulli tai mikään muukaan viranomainen valvo kaikkien eläinten maahantuontia maiden rajoilla. Pistotarkastuksia toki tehdään, mutta jos haaveissa on ostaa Puolasta marmosettiapina ja tuoda se Italiaan, se onnistuisi luultavasti melko helposti. Näin oli käydä tällekin apinalle.

Suomessa apinoita ei saa pitää lemmikkinä eikä tuoda maahan ilman Ruokaviraston lupaa. Siksi marmosetteja tavataan täällä vain eläintarhaoloissa, esimerkiksi Korkeasaaressa. Tai näin ainakin pitäisi olla. Kukaan ei nimittäin voi tietää täysin varmasti, onko marmosetteja tuotu Suomeenkin laittomasti. Eksoottisen lemmikin tilaaminen verkosta olisi ainakin helppoa. Jos tietää mitä ja mistä hakee, vain muutamalla klikkauksella päätyy sivustoille, joilla kaupitellaan toinen toistaan erikoisempia eläimiä lemmikiksi. Monissa ilmoituksissa lukee, että eläin voidaan lähettää mihin vain Euroopassa.

SEYn kattojärjestö Eurogroup for Animalsin villieläinohjelman johtajan Nick Clarkin mukaan kyseessä on massiivinen ongelma.

– Lemmikkieläinkauppa on EU:n alueella aivan valtavan suuri bisnes. Lemmikkieläintarvike- ja ruokabisneksen arvioiden mukaan EU:n alueella elää tällä hetkellä noin 150–300 miljoonaa lemmikkiä, kun mukaan lasketaan myös kissat ja koirat. Luku on kuitenkin hyvin epätarkka. Käytännössä se on saatu laskemalla, paljonko lemmikkien ruokaa myydään EU:n alueella, Clark kertoo.

Hän huomauttaa, ettei lemmikkien määrää seurata EU-tasolla juuri lainkaan. Jonkin verran tietoa lemmikkieläinten määristä on saatavilla tullien ja vapaaehtoisten rekisteröintipalveluiden kautta, mutta eläinoikeus- ja eläinsuojelujärjestöjen mukaan luvut on arvioitu luultavasti varsin alakanttiin. Sama koskee eksoottisten eläinten määrää tai niiden myymistä.

– Tiedämme, että valtavia määriä lemmikkejä kuljetetaan EU-maista toiseen, mutta koska mitään dokumentteja ei välttämättä tarvita, eikä rajoilla ole valvontaa tai tarkastuksia, emme tiedä, mitä eläimiä rajoilla tarkalleen ottaen liikkuu ja miten paljon, Clark sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

 

Marmosettien myynti-ilmoitus eurooppalaisella verkkosivustolla. Kuvan eläimet eivät liity jutussa mainittuun tapaukseen.

EU:n yhteinen positiivilista helpot­taisi lain valvontaa

Ongelma on massiivinen myös eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Marmosettiapinan ostajan tarvitsee osata maksaa eläimen hinta ja järjestää kuljetus, mutta kukaan ei tarkista, osataanko eläintä ruokkia ja hoitaa, ja osataanko sille tarjota elinolot, joissa se voi täyttää lajinmukaiset käyttäytymistarpeensa.

– Lisäksi ongelmia aiheuttaa se, että eri EU-maissa eläinten hyvinvointia koskevat lait voivat olla hyvin erilaisia. Esimerkiksi Belgiassa on hyvin vahva positiivilista nisäkkäille ja matelijoille, mutta naapurimaassa Saksassa lainsäädäntö vaihtelee suuresti eri osissa maata.

Positiivilista tarkoittaa listaa, joka sallisi vain tiettyjen eläinlajien laillisen kasvatuksen, maahantuonnin ja kaupan. Positiivilista on tällä hetkellä käytössä neljässä EU-maassa. Lisäksi sen käyttöönotto on kirjattu lakiin useissa muissa EU-maissa, viimeisimpänä Italiassa. 

Lisäksi moni maa käyttää niin sanottua negatiivilistaa, joka poissulkee tiettyjen lajien pidon lemmikkeinä. Clark huomauttaa, että negatiivilistat ovat kuitenkin lain valvonnan kannalta haasteellisia.

– Negatiivilista voi sulkea ulkopuolelle satoja eri lajeja. Ja kun eri mailla on käytössään erilaisia listoja, säännöt voivat vaikuttaa sekavilta ja niitä voi olla hyvin vaikea tulkita käytännössä, Clark sanoo.

Yhä useampi EU­-maa kannat­taa EU:n yhteistä positiivilistaa

Suomessa uuden eläinten hyvinvointilain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Uusi laki säätää ne lajit, joita voidaan pitää tuotantoeläimenä, sirkuseläimenä tai kiertävässä eläinnäyttelyssä. Esimerkiksi merileijonien ja delfiinien käyttö sirkuksissa on jatkossa kielletty. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että tällaisissa tarkoituksissa pidetään vain eläimiä, joiden pito voidaan järjestää lain edellyttämällä tavalla. Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää myöhemmin lajeista, joita saa pitää seura- ja harrastuseläiminä.

SEYn toiminnanjohtaja Kati White toivoo, että positiivilista otettaisiin käyttöön laajasti koko EU:n alueella.

– Esimerkiksi apinat ja tiikerit ovat lajeja, jotka on helppo rajata positiivilistan ulkopuolelle. Mutta muidenkin lajien kohdalla täytyisi olla selkeät edellytykset siihen, että eläimelle voitaisiin tarjota lajinmukaiset tarpeet täyttävä hoito. Lisäksi täytyisi varmistua siitä, että esimerkiksi lääketieteellistä hoitoa saisi tarpeen mukaan, hän sanoo.

 

Euroopassa asuvien eksoottisten eläinten määrää ei tiedä varmasti kukaan.

 

Tänä vuonna keskustelu on herännyt myös EU-tasolla. Kypros esitti toukokuussa Euroopan unionin neuvoston maataloutta ja kalastusta käsittelevässä kokouksessa kannanoton lemmikkieläinkaupan säätelystä EU-alueella ja EU:n yhteisen positiivilistan puolesta. 19 EU- maata kannatti asiakirjaa, jossa ehdotettiin, että aihetta tutkittaisiin enemmän.

Eurogroup for Animalsin Nick Clark näkee EU:ssa tapahtuvan keskustelun äärimmäisen positiivisena merkkinä.

– Toukokuussa alkaneen keskustelun jälkeen myös Euroopan komissio on ottanut aiheen nyt ensi kertaa kunnolla työlistalle Lisäksi Euroopan parlamentti on ilmaissut tukensa sille, että komissiossa selvitettäisiin EU:n yhteisen positiivilistan mahdollisuuksia, hän sanoo.

Selvityksen teko tulee ottamaan aikansa, joten Clarkin mukaan nopeita käänteitä aiheen tiimoilta tuskin nähdään.

– Selvitystyö täytyy tehdä hyvin, sillä aiheesta täytyy ottaa huomioon niin monta eri näkökulmaa.

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

EU:n yhteinen positiivilista varmistaisi sen, että EU:n alueella asuville lem­mikkieläimille pystyttäisiin turvaamaan lajinmukainen hoito. Kuva: PxHere 

 

Yhteisen positiivilistan teko ei ole helppoa

Vastustustakin voi olla luvassa. Osa EU-maista pitää kiinni omista negatiivilistoistaan, osa perustelee vastahakoisuutta siitä, että yhteisen lainsäädännön tekeminen voi olla äärimmäisen vaikeaa. Clarkin mukaan sen ei kuitenkaan pitäisi olla tekosyynä sille, ettei lainsäädäntöä kehitettäisi lainkaan ja tilanne jatkuisi nykyisellään.

– Esimerkiksi Tsekki, Puola, Unkari ja Slovakia ovat jo ilmaisseet, etteivät ne tue tällaista aloitetta. Myös Saksassa on suhtauduttu siihen nihkeästi, varmasti osin siksi, koska lemmikkibisnes on Saksassa iso bisnes. Uskon, että Saksassa aloitteella on kuitenkin mahdollisuuksia edetä. Osa maista perustelee kantaansa sillä, että eri maat voisivat tehdä omat positiivilistansa. Se ei kuitenkaan ratkaisisi ongelmaa: Jos yksi maa ottaa mukaan vain linnut, toinen matelijat ja kolmas nisäkkäät, sekä laillinen että laiton lemmikkikauppa säilyy EU-alueella yhtä epämääräisenä kuin tähänkin asti, Clark pohtii.

 

EU:n yhteisen positiivilistan teko olisi haastava, muttei suinkaan mahdoton prosessi.

 

Entä miten Puolasta Italiaan matkalla olevalle marmosetille kävi?

Marmosetit päätyivät eläinsuojelujärjestön tutkijoiden syyniin, eikä yksittäinen marmosetti tullut myydyksi Italiaan. Nick Clarkin mukaan on kuitenkin järkyttävää, että myyjä olisi myynyt lemmikin eteenpäin vailla minkäänlaista ymmärrystä siitä, miten sitä kuuluu hoitaa tai kuljettaa.

– Marmosetti on kaiken lisäksi sosiaalinen eläin. Ei sitä pitäisi myydä yksin ilman lajitoverien seuraa varsinkaan, jos ei tiedetä, että se pääsee muiden marmosettien pariin, Clark sanoo.

Kyseinen pikkuapina saattoi siis pelastua. Netti-ilmoittelu kuitenkin jatkuu. Muutaman klikkauksen päästä löytyvät taas uudet marmosetit. Eksoottisia lemmikkejä ympäri Eurooppaa kauppaavan sivuston ilmoituksessa luvataan, että marmosetteja voidaan toimittaa minne vain EU:n alueella. Tarjolla olisi myös servaalikissoja, muita pieniä apinoita ja lukematon määrä erilaisia matelijoita. Kauppa käy, kunnes siihen puututaan ylemmällä tasolla.

 

eläinsuojelu laiton kauppa eu eurogroup for animals positiivilista pi mäkilä

Kommentit

Luetuimmat julkaisut