Söpö selfie vai silkkaa kidutusta?
- Maailmalta
- Pi Mäkilä

Ainakin puoli miljoonaa eläintä kärsii vuosittain matkailusta. Samaan aikaan eläinten hyvinvointi kiinnostaa yhä useampaa matkailijaa ja matkanjärjestäjää.
Miltä kuulostaisi uintiretki delfiinien kanssa, norsuratsastus viidakossa tai söpöt yhteiskuvat krokotiilien tai tiikereiden kanssa? Entä retki paikalliseen eläinpuistoon tutustumaan eksoottisiin eläimiin? Vielä muutama vuosi sitten isot, Suomessakin toimivat matkatoimistot järjestivät tällaisia retkiä ympäri maailmaa, ja kysyntää riitti.
Sitten saimme kuulla, ettei kaikki ole turistikohteissa ihan sitä miltä näyttää. Meille kerrottiin mediassakin, että turistikohteisiin päätyviä villieläimiä kesytetään, koulutetaan ja hoidetaan varsin kyseenalaisin menetelmin. Videoita norsujen väkivaltaisesta kouluttamisesta nähtiin ympäri maailmaa.
Kesällä 2018 suuri yleisö järkyttyi, kun Santorinin turistisaarella kuvattu kuvamateriaali aasien surkeasta kohtelusta levisi sosiaalisessa mediassa. Santorinille vaadittiin boikottia, ja negatiivinen mediahuomio sai kreikkalaiset parantamaan aasien oloja – ainakin hiukan.
Miten tavallinen matkailija sitten voi varmistua siitä, että eläimet voivat oikeasti hyvin? Lapin yliopiston matkailututkimuksen yliopistonlehtori José-Carlos García-Rosellin mukaan vastaus on suhteellisen helppo.
– Vastuullisen matkailijan kannattaa välttää kohteita, joissa on villieläimiä – varsinkin silloin, kun eläinten oloista ei ole varmaa tietoa. Matkaillessa on hyvä pysytellä sellaisten kohteiden äärellä, joissa olevat eläinlajit ovat oikeasti tottuneet ihmisiin. Tällöinkin matkailijan on toki syytä olla tarkkana, jotta eläimet voivat oikeasti hyvin, García-Rosell vinkkaa.
García-Rosellin mukaan matkailualan suurimmat eläinsuojeluongelmat koskevat esimerkiksi tiikereitä ja delfiinien kanssa uintia. Myös akvaariotoiminta saa osakseen kritiikkiä, sillä eläimet eivät näissä oloissa pysty mitenkään toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.
– Jos matkailija on lähdössä tällaiseen kohteeseen, siitä kannattaa ehdottomasti etsiä tietoa etukäteen. Nykyisin verkossa leviää melko hyvin tieto siitä, jos jokin asia ei ole kunnossa. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten avoimesti matkanjärjestäjä kertoo toiminnastaan.
Avoimuus on syytä muistaa myös paikan päällä, sillä esimerkiksi eläinten huumaaminen ja laiton eläinkauppa on varsin yleistä.
– Hälytyskellojen kannattaa alkaa soida, jos norsupuistoissa on suljettuja tiloja, joissa eläimiä luultavasti pidetään, mutta joihin ei saa mennä tai joita ei saa nähdä.
Kaukoidässä turisteille tarjotaan paljon norsuratsastusta. Toimintaan liittyy valtavia norsujen hyvinvointiongelmia. Koulutusmetodit ovat usein julmia, ja norsuja pidetään pitkä aikoja paikalleen kahlittuina. Lisäksi norsun selkä ei eläimen suuresta koosta huolimatta kestä turistien ja epämukavan, metallisen kantovälineen painoa. Tämä norsu on kahlittu paikalleen ulosteiden saastuttamaan aitaukseen turisteja odottamaan. Kuva: Bruce G/shutterstock.com. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Matkanjärjestäjät heräävät hitaasti
García-Rosell on tutkinut eläinten hyvinvointia matkailualalla vuosia. Siinä ajassa hän on ehtinyt nähdä myös matkailualan sisällä tapahtuneen muutoksen.
– Aihetta on tutkittu melko vähän, mutta se on alkanut kiinnostaa niin matkanjärjestäjiä kuin matkailijoitakin viime vuosien aikana. Eikä kyseessä ole pelkästään suomalainen ilmiö: aihe on noussut vahvasti esille kansainvälisesti. Muutos on lähtenyt alaa kritisoineista kuluttajista samalla tapaa ja samaan aikaan, kun yhteiskunnassa on muutenkin alettu keskustella enemmän siitä, miten esimerkiksi eläimet voivat ruoantuotannossa, García-Rosell kertoo.
García-Rosellin mukaan myös matkanjärjestäjien kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut tasaisesti varsinkin viimeisen seitsemän vuoden ajan. Norsusafarille ei ole enää yhtä helppo päästä kuin vielä kymmenen vuotta sitten.
– Aiheesta valitettiin niin paljon, että matkanjärjestäjät katsovat nykyisin tarkkaan, kenen kanssa tekevät yhteistyötä, hän kertoo.
Soittokierros matkatoimistoihin vahvistaa saman.
– Meillä ei ole retkiä, joissa voi kuvauttaa itseään eläinten kanssa. Teemme yhteistyötä monien eläinsuojelutahojen kanssa, ja esimerkiksi Animal Protection ja Born Free -säätiöiden kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena teimme päätöksen heinäkuussa 2015 lakkauttaa norsuratsastusretket ja norsunäytökset. Retket lakkautettiin kokonaan vuoden 2016 aikana, ja tarjoamme nyt norsuystävällisiä retkiä, joissa asiakkaamme voivat nähdä ja oppia elefanteista välttäen niille aiheutettavia luonnottomia käyttäytymismalleja, kertoo TUI Finlandin viestintäpäällikkö Laura Aaltonen.
Aaltosen mukaan eläinsuojeluasiat ovat TUI:lle tärkeitä, ja kaikki retkiyhteistyökumppanit tarkastetaan säännöllisin väliajoin. Tarkastukset tehdään Ison-Britannian matkatoimistoliitto ABTAn ohjeistusten ja suuntalinjojen mukaan.
– ABTAn Animal Welfare Guidelines for Animals in Tourism -ohjeistus luotiin vuonna 2013 yhteistyössä matkailualan järjestöjen, eläinsuojelujärjestöjen, yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa, ja siitä lähtien olemme auditoineet retkikohteitamme säännöllisesti, Aaltonen kertoo.
Myös esimerkiksi Apollomatkat kertoo verkkosivuillaan haluavansa olla eläinystävällinen matkanjärjestäjä. Yhtiö ei tee retkiä tai ole mukana sellaisissa aktiviteeteissa, joissa villieläimiä pidetään vankeudessa. Esimerkiksi norsuratsastuksille tai delfiinien kanssa uimaan ei Apollomatkojenkaan matkoilla pääse. Myös hiljattain konkurssiin mennyt, maailmanlaajuisesti toiminut matkanjärjestäjä Thomas Cook ilmoitti viime vuonna lopettaneensa lipunmyynnin SeaWorld-teemapuistoihin.
Norsuratsastus on yksi epäeettisimmistä villieläinturismin muodoista. Hälytyskellojen tulisi soida aina, kun turistin ja villieläimen välillä on minkäänlaista vuorovaikutusta. Myös esimerkiksi eläinten kanssa uimiseen liittyy eläinten kaltoinkohtelua. Kuva: Dino Geronella/shutterstock.com. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Puoli miljoonaa kärsijää
Suomalaisen, pakettimatkalle lähtevän matkailijan on siis suhteellisen helppo välttää pahimmat sudenkuopat lomamatkallaan, vaikka oma tietotaito eläinten hyvinvointiasioissa olisikin heikko.
Mutta mikä on tilanne maailmalla? Matkailu on valtava, alati kasvava bisnes, ja suomalaisten osuus maailman sadoista miljoonista matkailijoista on vain kourallinen. Eivätkä kaikki matkailijat suinkaan ole järin valveutuneita.
Kansainvälisen eläinsuojelujärjestö World Animal Protectionin mukaan ongelma on yhä valtava.
– Ainakin 550 000 villieläintä ympäri maailmaa kärsii tällaisesta turistiviihteestä, ja määrä saattaa olla todellisuudessa huomattavasti tätä suurempi. Suurimmat ongelmat koskevat norsuja, laiskiaisia, tiikereitä ja delfiinejä, vahvistaa World Animal Protectionin Wildlife. Not Entertainers -hankkeen kampanjapäällikkö Julie Middelkoop.
Middelkoopin mukaan kyse on isosta rakenteellisesta ongelmasta, jossa eläimet elävät epäeettisissä oloissa, koska turistit kaipaavat viihdykettä.
– Äideltään viedyt villieläimet pakotetaan kärsimään julmasta ja intensiivisestä koulutuksesta, jotta ne saadaan toimimaan ihmisten kanssa. Ne elävät koko elämänsä vankina eivätkä pääse koskaan toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.
Sekä Middelkoop että García-Rosell kertovat, että suurin osa villieläinkohteissa vierailevista turisteista kertoo vierailevansa näissä paikoissa siksi, että he rakastavat eläimiä ja haluavat nähdä niitä luonnossa.
– Valitettavasti villieläinviihdeteollisuus kuitenkin piilottelee eläinten kokemaa julmuutta.
Kolme sirkuskarhua seinän kahlittuina ja suut suljettuina harjoitusten jälkeen pietarilaisessa sirkuksessa Venäjällä. Kouluttaja Grant Ibragimov katselee. Karhunpennut voidaan kahlita kaulastaa myös seisovaan asentoon. Sen tarkoituksena on vahvistaa takajalkojen lihaksia, jotta karhut selviytyvät pystyasennossa kävelemisestä sirkusesityksissä.
Kuva: Kirsten Luce/National Geographic. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Aitoon ja eettiseen luontomatkailukokemukseen ei kuulu minkäänlainen vuorovaikutus tai kontakti villieläinten ja turistien välillä. Jos lomamatkalla tarjotaan mahdollisuutta silittää tai halata eläintä tai esimerkiksi ottaa selfieitä eläinten kanssa, on erittäin todennäköistä, että toimintaan liittyy eläinsuojelullisia ongelmia, Middelkoop vahvistaa.
World Animal Protection on listannut kymmenen eläimille haitallisinta matkailun muotoa. Listalla on norsuratsastuksen lisäksi niin esiintyviä delfiinejä, tanssivia apinoita, leijonien kanssa kävelyä, merikilpikonnien pitelyä kuin käärmeenlumoamistakin. Myös krokotiilipuistot ja sivettikahviviljelmillä vierailu ansaitsevat Middelkoopin mukaan kritiikkinsä.
– On yksinkertaisesti väärin, että nämä eläimet joutuvat kärsimään ihmisten takia.
Makaki esiintymässä tienvarsisirkuksessa Thaimaassa lähellä Chiang Maita. Apinat opetetaan ajamaan kolmipyöräisellä, pelaamaan koripalloa ja pyörittelemään päivänvarjoja. Esitysten jälkeen apinat palautetaan pieneen, noin neliömetrin kokoiseen metallihäkkiin. Kuva: Kristen Luce/National Geographic. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Valoa tunnelin päässä
Vaikka ongelma on yhä olemassa, myös Middelkoopin mukaan tunnelin päässä näkyy jo valoa.
World Animal Protectionin tutkimusten mukaan kuluttajat ovat aiempaa tietoisempia villieläinmatkailun aiheuttamista eettisistä ongelmista. Samaan tähtää myös Middelkoopin johtama kampanja.
– Turistit odottavat matkanjärjestäjien muuttavan tapaa, jolla niiden yhteistyökumppanit kohtelevat villieläimiä. Tutkimukseen vastanneista matkailijoista 85 prosenttia kertoi, että he kyllä tutustuisivat villieläimiin mieluummin luonnossa, jos siihen olisi mahdollisuus. Kun matkailijat tietävät eläinten kokemasta kärsimyksestä, he eivät enää halua osallistua tällaisiin aktiviteetteihin. Yleisön asenteet ja käyttäytyminen muuttuvat varmasti jatkossakin tähän suuntaan, hän kertoo.
Middelkoop huomauttaa, että jotta asiat voivat muuttua parempaan suuntaan, matkanjärjestäjien kanssa täytyy tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Maailmallakin moni matkailualan yritys tunnustaa vastuunsa.
– Esimerkiksi viimeisen neljän vuoden työn tuloksena 245 matkailuyritystä ympäri maailmaa on sitoutunut lopettamaan norsuihin liittyvän matkailun.
Myös ABTA päätti äskettäin, ettei se enää hyväksy retkiä, joissa matkailijoille tarjotaan norsuratsastuksia tai esimerkiksi norsujen pesemistä.
– Päätös on meille iso läpimurto, sillä olemme vaatineet tätä vuosien ajan. Monet alan ammattilaiset pitävät ABTA:n eläinten hyvinvointistandardeja alan todellisina standardeina, Middelkoop iloitsee.
ABTA:n päätöksen lisäksi Middelkoop näkee muitakin positiivisia merkkejä ilmassa.
– Esimerkiksi TripAdvisor, Virgin Holidays ja Airbnb ilmoittivat äskettäin lopettavansa myynnin sellaisiin kohteisiin, joissa delfiinit tai valaat toimivat viihdekäytössä. Nämä päätökset lähettävät selkeän viestin, että tämäntyyppinen villieläinviihde kuuluu menneisyyteen ja osoittavat, että turistit ja matkailuala ovat avainasemassa villieläinten kohtelun positiivisessa muutoksessa ympäri maailmaa.
Turistien iloksi maalaavat, esiintyvät ja ratsuina toimivat norsut koulutetaan yleensä kivulla ja alistamalla. Ensin norsun tahto murretaan pitkäaikaisella paikalleen kahlitsemisella ja pahoinpitelemisellä. Sitten se opetetaan toivottuihin liikkeisiin koukulla, jonka päässä on terävä piikki. Turistin kannattaakin kiertää "norsupalvelut" kaukaa. Kuva: Rarin Lee/shutterstock.com
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Kommentit