Eläinsuojelukeskus Tuulispää on elämäntyö

Tuulispäässä eläimet tulevat hyvin toimeen keskenään. Vuohet ja hevoset laiduntavat sulassa sovussa. Myös kanat, lampaat ja naudat jakavat pihassa saman ulkoilualueen ongelmitta.

SEYn Vuoden Eläinsuojeluteko 2014 -palkinto jaettiin Eläinsuojelukeskus Tuulispäälle. Tuulispää tarjoaa eläimille uuden elämän ja kävijöille mahdollisuuden kohdata tuotantoeläimet yksilöinä.

Kun Piia Anttonen hankki Tuulispään kahdeksan vuotta sitten, ei hän suunnitellut eläinsuojelukeskuksen perustamista. Hän osti Somerolla sijaitsevan Tuulispään hevosten pitopaikaksi sekä kodiksi itselleen.

Vuonna 2012 Anttonen tutustui sattumalta kanadalaiseen eläinten turvakotiin. Siitä syntyi Anttosen vahvan ideologian kirvoittamana ajatus omasta eläinten vanhain- ja turvakodista.

– Paikalliset tilalliset Somerolla suhtautuvat Eläinsuojelukeskuksen olemassaoloon hyvin suopeasti, sillä he oppivat tuntemaan minut jo paljon ennen Tuulispään avaamista. Jos olisin uutena ihmisenä tullut tänne eläinlauman kanssa, niin tilannehan voisi olla toinen, Anttonen naurahtaa.

Nykyään Anttonen saa paljon apua ja tukea paikallisilta toimijoilta. Hän muun muassa hakee säännöllisesti lähikaupoista parasta ennen -päiväyksen ohittaneita eläintarvikkeita eläimille. Tuulispäässä kuluvan heinän Anttonen ostaa paikallisilta tiloilta.

Yhdistyksen perustaminen toi taloudellista turvaa

Vuonna 2013 Anttonen perusti Eläinsuojeluyhdistys Tuulispään, koska yksityiselle henkilölle ei voi luovuttaa rahaa avustuksena. Yhdistys tuo toiminnalle uskottavuutta, ja yhteistyön solmiminen eri tahojen kanssa on helpompaa. Yhdistyksen myötä Anttonen pystyy kasvattamaan toimintaa ja jakamaan tulevaisuudessa vastuuta ihan toisella tavalla.

– En olisi koskaan uskonut kuinka nopeasti yhdistys saa jäseniä! Viime keväänä jäseniä oli jo yli 160. Olen aina niin varovainen arvioissani, että positiivisia yllätyksiä tulee.

Anttosen tavoitteena on kehittää toimintaa monella tavalla. Yhdistyksen saatua rahankeruuluvan hän on pystynyt muun muassa laajentamaan tilaa. Tavoitteena on ostaa lisää lähipeltoja ja metsiä, jotta eläimille saataisiin vielä paremmat tilat.

Tällä hetkellä tila pyörii vapaaehtoisten ja työharjoittelijoiden voimin Anttosen ollessa päivätöissä. Jos kasvu ja tunnettuus kehittyvät samaa tahtia, ei työntekijöiden palkkaaminen ole tulevaisuudessa mahdottomuus.

Eläimille pysyvä turvapaikka

Suurin osa Tuulispään eläinasukkaista on peräisin yksityisiltä omistajilta.

– Tyypillinen tarina on avioerotilanne, jossa joudutaan muuttamaan pois omakotitalosta eikä eläimiä voi viedä mukana kaupunkiin. Myös muut pitovaikeudet tuovat asukkaita Tuulispäähän, mutta elämäntilanteen muutos on yleisin syy.

Tuulispään toiminnan tarkoitus on katkaista eläimen pompottelu paikasta toiseen. Tuulispäähän otetaan eläimiä vain jäädäkseen.

Poikkeuksena Tuulispään tuotanto- ja maatilaeläinten laumassa on villisika Osku, joka tosin näyttää sopeutuneen yhteiseloon muiden eläinten kanssa aivan mallikkaasti. Osku muutti Tuulispäähän, koska Janakkalassa oltiin lopettamassa kesyyntynyttä villisikalaumaa. 6–7 villisian laumasta ehdittiin pelastaa vain energinen mutta säyseä Osku.

Väliotsikko: Hevosurheilun ongelmista vaietaan

Piia Anttosta suututtavat etenkin hevosurheilussa ilmenevät eläinten hyvinvointiongelmat ja se, että aiheesta ei uskalleta puhua julkisesti.

– Hevonen on kuin auto: siitä näkee montako omistajaa sillä on ollut. Ravihevonen on kuin golfmaila. Kun se menee rikki, ostetaan uusi.

Tuulispään 46 eläimestä 5 on hevosia. Ravihevonen Kassu on 22-vuotias. Sillä on ollut kaksitoista eri omistajaa, koska Kassusta ei koskaan tullut toivottua raviurheilutähteä. Tuulispäässä Kassun ei tarvitse enää vetää kärryjä tai olla edes ratsuna, sillä Kassu viettää rauhallisia eläkepäiviä.

– Pari vuotta sitten kun olin ensimmäisellä hevosellani maastossa ratsastamassa, havahduin että mitä minä oikein teen, kun pidän jotain metallipalaa hevosen suussa. Sen päivän jälkeen Tuulispään hevoset eivät ole edes nähneet kuolaimia. Ihmisten harrastuksiksi ja viihdyttämiseksi on paljon muitakin, eläinystävällisempiä, vaihtoehtoja.

Hetken pohdiskeltuaan Anttonen haastaa vielä ihmiset miettimään hevosurheilua ihan tosissaan.

– Moniko hevonen oikeasti kestää nykyisen hevosurheilun vaatiman valmennusrääkin ja siitä aiheutuvan stressin?

Tuulispäässä uskotaan valistuksen voimaan

Tuulispää oli viime kesänä ensimmäistä kertaa avoinna yleisölle. Vierailijoita saapui eniten suurista kaupungeista: Turusta, Tampereelta ja Helsingistä.

– On uskomatonta, kuinka hyvää palautetta vierailijoilta saan.

Vierailujen yhteydessä ihmisille pyritään antamaan mahdollisimman todellinen kuva eläintenpidosta Suomessa. Tuotantoeläinten tavanomaisista elinoloista kerrotaan hyvin tarkasti. Vierailijoille korostetaan sitä, että Tuulispäässä eläimet ovat turva- ja vanhainkodissa ja uniikeissa olosuhteissa, eikä se ole tyypillinen eläintenpitotapa.

– Tarkoitus on hankkia näytille muun muassa emakko- ja turkiseläinhäkkejä, jotta ihmiset saavat vertailupohjaa.

Anttonen kertoo vierailijoille myös jalostuksen ongelmista.

– Olen kertonut, että jos minipossu Sulo olisi ihminen, sen jalat katkeaisivat säärien kohdalta. Jalostuksen vuoksi minipossut kärsivät vakavista lonkka- ja jalkavaivoista.

Tuulispäässä uskotaankin valistuksen voimaan. Pyrkimys on vaikuttaa eläintenpidon lisäksi ja ihmisten kulutustottumuksiin.

Väliotsikko: Eläinsuojelijoiden tuki on korvaamatonta

Anttonen ei pysty liikaa korostamaan, kuinka kiitollinen hän on eläinsuojelutahoilta saamaansa tukeen.

– Monet ihmiset, jotka olen tavannut Tuulispään kautta, ovat nyt sydänystäviäni. Vastaanotto alalla on ollut niin superhyvää, että olen ihan uskomattoman kiitollinen kaikesta avusta ja kannustuksesta jonka olen toimintaani saanut.

Anttonen pelkää hieman mitä julkisuus tuo tullessaan, vaikka uskookin, että hänen omasta jaksamisestaan huolehtivat viimeistään rakkaimmat ystävät.

– Julkisuus ja näkyvyys ovat erittäin hyvä asia Tuulispään toiminnan kasvamisen kannalta, mutta pelkään hieman, miten se tulee vaikuttamaan paikallisten tilallisten suhtautumiseen ja ihmisten puheisiin.

Anttonen ei silti epäröi hetkeäkään ottaa kantaa epäkohtiin, joita eläintenpitoon liittyy.

Eläinsuojelukeskus Tuulispää on pääasiassa maatila- ja tuotantoeläinten turvakoti. Tilalle on rakenteilla eläinsuojelumuseo, vegaaninen kahvila sekä pienimuotoinen ekologisten ja eläinystävällisten tuotteiden myymälä. Tuulispää sijaitsee Somerolla. Eläinsuojelukeskukseen voi tutustua osoitteessa tuulispaa.org

Eläinlääkäri nupoutti Late-vasikan sarvet. Vasikka rauhotettiin ja kipulääkityksestä huolehdittiin, mutta silti toimenpide vaikutti Piian mukaan kivuliaalta.

Vuoden Eläinsuojeluteko -palkinto

SEY palkitsee Eläinten viikolla ansioituneita eläinsuojelijoita. Vuoden Eläinsuojeluteko -palkinto jaetaan henkilölle tai organisaatiolle, joka on toiminnallaan tuonut esiin epäkohtia eläinten oloissa tai edistänyt merkittävällä tavalla eläinten hyvinvointia. Vuoden Eläinsuojeluteko 2014 -palkinto jaettiin SEYn Eläinten viikon lehdistötilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentissa 3.10. Eläinsuojelukeskus Tuulispäälle. Palkinnon vastaanotti Tuulispään perustaja Piia Anttonen.

SEY jakaa Vuoden Eläinsuojeluteko -palkinnon joka vuosi Eläinten viikolla.

Aikaisemmat Vuoden Eläinsuojeluteko -palkitut

2010 Suvi Ojanperä ja Mikael Lindgren
2011 eläinlääkäri Marjatta Snellman
2012 ylipalomies Vesa Nurminen
2013 läänineläinlääkäri Jessica Löfgren-Eriksson

Tuulispää vuoden eläinsuojeluteko

Kommentit

Luetuimmat julkaisut