Beaglejen kotiutus onnistui yli odotusten

• Artikkelit
• 30.3.2016
• Senni Puustinen

Kahdeksan tavoitekasvatettua beaglea sai SEYn avulla uudet kodit keväällä 2015, kun Helsingin yliopisto luovutti 8-vuotiaat koirat tavallisiin perheisiin ympäri Suomea.

Kun yliopisto lähestyi SEYtä ajatuksella luovuttaa kahdeksan beaglea ”eläkepäivilleen” uusiin koteihin koe-eläinlaitokselta, oli vastaanotto innokas. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun koe-eläinlaitokselta kotiutettiin eläimiä. Tavallisesti tutkimuskäytössä olleet eläimet lopetetaan niiden käytyä tarpeettomiksi tutkimuksen kannalta. Projekti toteutettiin yhteistyössä yliopiston kanssa. SEYn tehtävänä oli etsiä sopivat kodit ja auttaa uusia omistajia aloittamaan arki koirien kanssa.

Koko elämänsä kennelolosuhteissa eläneitä eläimiä sijoittaessa on otettava huomioon erilaisia seikkoja. Monet asiat olivat koirille uusia ja vieraita. Beagleja totutettiinkin ennen muuttoa pikku hiljaa uusiin asioihin. Niitä lenkkeilytettiin ulkona, ja vähitellen niitä tapaamaan tuotiin uusia ihmisiä ja vieraita koiriakin. Myös lapsia vietiin kylään koiralaan, jotta nähtiin, kuinka ne reagoisivat. Koirien erityisen taustan huomioiminen oli tärkeää myös perheitä haettaessa.

­– Uusia koteja etsittäessä tärkeintä oli, että valitut perheet ymmärtävät, mihin ovat lähtemässä. Koirilla ei ollut valmiiksi minkäänlaista käsitystä kodin säännöistä eivätkä ne esimerkiksi olleet sisäsiistejä.  Ei myöskään voitu tietää, miten ne sopeutuvat uuteen elämäänsä uudenlaisessa ympäristössä, SEYllä kotiutusprojektista vastannut Ann-Mari Bergström kertoo.

Uusilta omistajilta vaadittiin erityisesti aikaa ja myös halua viettää aikaa koirien kanssa. Konkreettisempia kriteereitä oli, ettei perheessä saanut olla pieniä lapsia ja että beaglelle piti olla valmiiksi koirakaveri. Vaihtoehtoisesti beaglet tuli ottaa pareittain.

– Koirat saattavat pelätä pieniä lapsia, eikä lapsilta voi myöskään odottaa valmiuksia ottaa koiraa tarvitulla tavalla huomioon. Ainoaksi koiraksi beaglet eivät sopineet, sillä ne ovat eläneet koko elämänsä laumassa, Bergström selventää.

Iloisia yllätyksiä

Beaglet Jutta, Juri, Judith, Jerry, Jeri, Junnu, Joni ja Julle ovat kaikki omanlaisia persooniaan. Jokaiselle koiralle pyrittiinkin löytämään juuri sille parhaiten sopiva perhe. Julle oli koirista se, jonka kohdalla pelättiin pahinta. Pelokkaan Jullen kohdalla epäiltiin, sopeutuisiko se lainkaan kotikoiraksi. Myös Jullen uudet omistajat odottivat ongelmia.

– Varauduimme äärimmäiseen katastrofiin: mietimme kaikkea sohvan uusimisesta muihin mahdollisiin ongelmiin. Matot otettiin pois hyvissä ajoin ennen Jullen tuloa ja pihan aidat tarkistettiin läpikotaisin mahdollisten aukkojen varalta, kertoo Jenni Soininen, toinen Jullen omistajista.

Pelot osoittautuivat onneksi turhiksi, sillä Julle on yllättänyt kaikki iloisesti sopeutumalla loistavasti uuteen perheeseensä. Jenni kertoo, ettei kotiutumisessa ole ollut hankaluuksia. Perhe on edennyt asioissa Jullen tahtiin. Julle tulee toimeen myös perheen kissojen kanssa, vaikka niitä pidettiin alkuun esteenä koko kotiuttamiselle.

– Kissoista Julle ei ole ollut moksiskaan. Se enemmänkin väistää kuin koittaa ottaa niitä kiinni. Toisen kissan kanssa koira jopa nukkuu välillä, Jenni kertoo iloisena. 

Kun Jenni bongasi ilmoituksen beagleista SEYn Facebook-sivulta, oli hän heti valmis tarjoamaan kodin koiralle. Puolisoaan Samia hän sai alkuun hieman suostutella, mutta mieskin innostui pian. Kun pari sitten tapasi Jullen, menettivät molemmat sydämensä ensi kohtaamisella.

– Sami olisi ollut valmis ottamaan Jullen saman tien meille kotiin, Jenni muistelee.

Aiemmin arasta ja pelokkaasta koirasta on uudessa kodissaan tullut utelias ja kaikesta kiinnostunut kaveri. Kenneloloissa eläneelle maailmassa riittääkin paljon tutkittavaa ja ihmeteltävää.

– Julle on myös erittäin ovela, Jenni kertoo huvittuneena.

– Ruoan saatuaan Julle ahmii mahdollisimman paljon suuhunsa ja koittaa sitten käydä katsomassa, saisiko muiden kupeista ruokaa, ennen kuin jatkaa taas oman annoksensa syömistä.

Elo Soinisten perheessä uusien koira-, kissa- ja ihmiskavereiden kanssa tuntuu sopivan Jullelle oikein hyvin.  

– Meillä sujuu kaikki nyt paremmin kuin hyvin, suorastaan loistavasti. Mitään suuria tuhoja ei ole tapahtunut: muutamat vahinkokakat ja -pissat Julle on tehnyt sisälle, mutta pääsääntöisesti Julle on sisäsiisti. Nukkuukin välillä kanssamme sängyssä ja välillä lattialla, kuten perheen muutkin karvaiset, Jenni sanoo.

SEYllä projektia luotsannut Bergström on onnellinen Jullen uudesta elämästä.

– Jullen kohdalla pelättiin käyvän ikävästi, koska se oli arka ja pelkäsi kaikkea. Esimerkiksi kun osa koirista oli jo kotiutettu yliopistolta, näki Jullesta paniikin kun sitä ulkoilutettiin. On uskomatonta, miten hyvin se viihtyy uudessa porukassa.

Onnistumisia ja oppimista

Vastaavaa projektia ei ollut ennen tehty Suomessa, joten SEYn työntekijät tutustuivat ennakkoon kansainvälisiin raportteihin koe-eläinten kotiuttamisesta. Projekti sujui kaiken kaikkiaan hyvin, mutta opetti myös seuraavaa kertaa varten, mitä voidaan tehdä paremmin.– Aikataulu perheiden etsimiseksi oli tiukka, mutta kotivalinta meni onneksi siitä huolimatta hyvin. Kukaan perheistä ei ole tullut toisiin aatoksiin, ja koirien kannaltakin kaikki on mennyt paremmin kuin olisi uskaltanut odottaa, Ann-Mari Bergström iloitsee.

– Opimme kuitenkin, että koirat olisi parasta kotiuttaa samaan aikaan. Nyt ensimmäisen ja viimeisen kotiutuksen välissä oli pitkä tauko ja lauman ryhmädynamiikka muuttui. Tämä aiheutti koirille stressiä. Seuraavalla kerralla kaikki koirat kotiutetaan kerralla.

Yhteistyö yliopiston kanssa jatkui syksyllä 2015, kun uusiin koteihin pääsivät viimeiset yliopistolla asustaneet kahdeksan koiraa. Kotiutusprojektista ja uusien kotien valinnasta vastasi tällä kertaa Pääkaupunkiseudun Eläinsuojeluyhdistys, joka on SEYn jäsenyhdistys.

Viime keväänä kotiutetut kahdeksanvuotiaat – Jutta, Juri, Judith, Jerry, Jeri, Junnu, Joni ja Julle – nauttivat nyt onnellisina uudesta elämästään ympäri Suomea.

– Tällaiset projektit eivät olisi mahdollisia ilman jäsenten ja eläinsuojelukummien taloudellista apua, kiittelee Bergström.