Ihmisen ja eläimen etu samalle viivalle

  • Meiltä
  • Tiina Sormunen
Eläinten oikeuksiin kiinnitetään maailmalla yhä enemmän huomiota. Argentiinassa eläintarhassa olleella simpanssilla katsottiin olevan oikeus olla vapaana. Tuomari määräsi simpanssin siirrettäväksi eläinten turvakotiin, jossa eläinten perusoikeudet voidaan turvata.

Suomen eläinoikeusjuristit ry:n tavoitteena on saada eläinten perusoikeudet Suomen lainsäädäntöön.

Lausahdus lienee monelle tuttu: Suomessa eläinten asiat ovat hyvin. On totta, ettei Suomi ole eläinten suojelun ja oikeuksien näkökulmasta niitä pahimpia maita. Silti asiat voisivat olla huomattavasti paremmalla tolalla myös meillä. Suomi ei ole mallimaa, eikä vielä edes matkalla sellaiseksi.

– Eläimillä ei ole Suomessa tällä hetkellä lainkaan perusoikeuksia. Keväällä lausunnolla ollut eläinten hyvinvointilain luonnos ei myöskään ole viemässä Suomea mallimaaksi eläinten suojelun saralla, puhumattakaan eläinten oikeuksista, huomauttaa OTT, rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela.

Oikeushistoria on osoittanut, että juuri perusoikeudet ovat perusta vääryyksien korjaamiselle. Siksi joukko suomalaisia juristeja ja oikeustieteilijöitä, Tarja Koskela, Birgitta Wahlberg, Visa Kurki, Susanna Pirilä ja Albert Jäntti perustivat helmikuussa Suomen eläinoikeusjuristit ry:n. Yhdistyksen tavoitteena on saada eläinten oikeudet kirjattua Suomen lainsäädäntöön. 

Tuntevia yksilöitä

Suomen eläinoikeusjuristit sai alkunsa yhdysvaltalaisesta Nonhuman Rights Projectista, joka pyrkii takaamaan eläimille tietyt perusoikeudet. Projekti on synnyttänyt eri maihin kansallisia ryhmiä, jotka pyrkivät tavoitteeseen omien oikeusjärjestelmiensä kautta. Ryhmiä on muun muassa Ranskassa, Sveitsissä, Intiassa, Israelissa, Turkissa ja Espanjassa.

Suomen ryhmä aloitti työnsä Suomi–Ruotsi-yhteistyönä loppuvuodesta 2016. Pian ryhmän jäsenet kuitenkin huomasivat, että on parempi, jos he työskentelevät molemmissa maissa omissa ryhmissään.

Suomen ryhmästä kehkeytynyt Suomen eläinoikeusjuristit työskentelee eläinten suojelun puolesta perusoikeuksien tunnustamisen kautta. Tällä hetkellä Suomen perustuslaissa ei ole huomioitu muiden kuin ihmisten oikeuksia, joten eläinoikeusjuristit esittää perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön konkreettisia muutosehdotuksia.

 Eläinoikeusjuristit lähestyy työssään niin lainsäätäjiä ja viranomaisia kuin tavallisia kansalaisia. Ihmisoikeuksia yhdistys ei ole eläimille vaatimassa.

– Ehdotamme esimerkiksi, että perustuslakiin kirjattaisiin seuraavasti: Eläimet ovat tuntevia yksilöitä, joita ihmisen on kunnioitettava. Eläinten etu ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa, joka vaikuttaa olennaisesti niiden elinolosuhteisiin. Vastuu eläinten perusoikeuksista, hyvinvoinnista ja suojelusta kuuluu kaikille, Koskela luettelee.

Tasasuhtaista arviointia

Sekä nykyisen lainsäädännön että tulevan eläinten hyvinvointilain mukaan eläimet rinnastuvat esineisiin, joita pidetään ihmisten omaisuutena – sillä poikkeuksella, että eläimiä suojellaan eläinsuojelulailla. Tästä johtuen eläinten ja ihmisten oikeudet ovat keskenään ristiriidassa.

– Ihmisten oikeudet menevät aina edelle, koska ihmisten perusoikeudet, kuten omaisuuden suoja ja elinkeinovapaus, on turvattu perustuslaissa. Jos eläimillä olisi perustuslakiin kirjatut perusoikeudet, ristiriitatilanteessa tulisivat punnittaviksi ihmisten ja eläinten oikeudet. Vaikka eläinten perusoikeudet ja ihmisyksilöiden perusoikeudet eivät ole sama asia, punnittaessa niitä keskenään ne ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia. Näin pyrittäisiin ihmisen ja eläimen edun tasasuhtaiseen arviointiin, Koskela täsmentää.

Koskela uskoo, että eläinten oikeuksien säätäminen vaikuttaisi yleisesti eläinten kunnioittamiseen silloin kun tehdään eläimiin liittyviä päätöksiä. Eläinoikeusjuristit on ehdottanut sääntelyä niin luonnonvaraisten kuin ihmisten hoidossa olevien eläinten kohteluun. Yhdistys on myös ehdottanut jalostuksen sääntelyä perustuslain tasolla.

Eläinoikeusjuristien esittämät eläinten oikeudet eivät kieltäisi jatkossakaan meitä omistamasta eläimiä, mutta ne varmistaisivat lain turvin, että eläimellä on oikeus elämään, luonnolliseen käyttäytymiseen sekä oikeus saada perustarpeensa tyydytetyksi.

– Olemme esittäneet vaatimuksia eläinten ravinnon, juoman ja terveyden ylläpitämiselle. Lisäksi katsomme, että eläimellä on oikeus saada viivytyksettä asianmukaista hoitoa, jos se sitä tarvitsee tai tulla lopetetuksi, mikäli eläimen hengissä pitäminen olisi eläimen kannalta julmaa. Jalostuksen osalta ehdotuksemme lähtee siitä, että jalostuksella ei saa aiheuttaa eläimille haittaa, Koskela summaa.

Itseisarvo ei riitä

Pelkästään eläinten itseisarvon kirjaaminen lakiin ei Koskelan mukaan takaa eläinten perusoikeuksia. Itseisarvolla tarkoitetaan sitä, että eläimet ovat tuntevia ja kokevia olentoja, joiden elämää tulee kunnioittaa. Eläinten itseisarvon kunnioittamista on mahdotonta saavuttaa, jos ihminen ei muuta eläinten käyttöä ja toimintatapojaan eläinten suhteen sekä suhteissaan eläinten kanssa.

Demokraattisessa oikeusvaltiossa perustavanlaatuiset muutokset tapahtuvat lainsäädännön ja oikeuskäytännön kautta. Perusoikeus on Suomen lainsäädännön perusta, muut lait ovat hierarkkisesti sen alapuolella. Myöskään perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa alemman tasoista sääntelyä ei saa noudattaa.

– Siksi eläinten perusoikeudet tulee kirjata perustuslakiin ja tarkempi sääntely sitä alemman tasoisiin lakeihin ja asetuksiin, Koskela linjaa.

Suomen eläinoikeusjuristien työ on herättänyt ulkomaisissa kollegoissa paljon kiinnostusta. Koskela on myös pannut merkille, kuinka halu tunnustaa eläimille oikeuksia on lisääntynyt maailmalla. Joissain maissa oikeuslaitos on näin jo tehnytkin.

– Esimerkiksi Argentiinassa Mendozan eläintarhassa olleella simpansilla katsottiin olevan oikeus olla vapaana. Tuomari määräsi simpanssin siirrettäväksi eläinten turvakotiin, jossa eläinten perusoikeudet voidaan turvata, Koskela kertoo.

Eläinoikeusjuristien työsarka Suomessa saattaa vaikuttaa taistelulta tuulimyllyjä vastaan, mutta yhdistys tekee työtään pitkäjänteisesti. Koskela muistuttaa, kuinka historia on osoittanut, että mahdottomilta tuntuvia asioita on mahdollista muuttaa.

eläinten oikeudet

Kommentit

Luetuimmat julkaisut