Eettistä ruokaa kuppiin – onko sitä?

Kuva: Veronika Mulyk

Liha- ja eläinperäisiä tuotteita, kasvivalkuaistiivisteitä ja hehkutusjäännöstä – siinä muutamia koiran- ja kissanruokapussien ja -purkkien kyljissä komeilevia raaka-aineita.

Lemmikinruokien pakkausmerkinnät eivät avaudu maallikolle ihan hetkessä. 

Ruokapurkkien vaikean termistön lisäksi se, mistä ja miten liha on lemmikinruokaan valikoitunut, on monelle kuluttajalle epäselvää.

Jyväskyläläisen Eläinklinikka Tähden eläinlääkäri Hanne Jokisen mukaan kissan- ja koiran ruokinnassa olisi tärkeää selvittää, mitä ruoka oikeasti on. Raaka-ainelistan ensimmäiset aineet antavat vihiä siitä, mistä ruoka tosiasiassa muodostuu.

– Jos lemmikkiä haluaa ruokkia oikein ja eettisesti, on hyvä oppia lukemaan raaka-aineluetteloita. Monesti esimerkiksi kasvisperäiset raaka-aineet, kuten maissi, pilkotaan raaka-aineluettelossa osiin siten, että tuote sisältää esimerkiksi sekä maissitärkkelystä että maissijauhoa. Kuluttajalle tämä saattaa vaikuttaa siltä, että maissia on tuotteessa vähän, vaikka tosiasiassa maissi saattaa olla valmisruoan pääraaka-aine.

Osan markettien lemmikinruoista Jokinen suosittelee jättämään suoraan hyllyyn.

– Suosittelisin kiinnittämään huomiota siihen, että raaka-aineet ovat helposti ymmärrettäviä. Jos raaka-ainelistassa lukee vain liha- ja kasvisperäiset tuotteet, kuluttajan on vaikea tietää, mitä ruoka tosiasiassa sisältää.

Liha kuuluu kissan ja koiran kuppiin

Jokisen mielestä lemmikinruoan eettisyyttä on vaikea arvioida, sillä eettisyys tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Tärkeää on huomata myös, että suuri osa kissojen ja koirien ruokiin päätyvästä lihasta on elintarviketeollisuuden sivutuotteita eli peräisin teurasjätteestä. Toisin sanoen harva eläin on kuollut ainoastaan yhden lemmikinruokapurkin tähden.

– Tietyllä tapaa kissan tai koiran ruokinta ei voi koskaan olla täysin eettistä, sillä liha kuuluu näiden eläinten ruokavalioon. Se, mikä on tuotantoeläimelle hyväksi, ei siis ole välttämättä koiralle ja kissalle hyväksi. Eläinlääkärinä en kuitenkaan voi suositella lihan poisjättämistä kissan tai koiran ruokavaliosta kuin äärimmäisen harvoin tiettyjen terveydellisten ongelmien yhteydessä. 

Vegaaniruokavaliota Jokinen ei suosittele koiralle eikä varsinkaan kissalle.

– Jos oma eettinen pohdinta ei kestä lihansyöntiä, kissaa tai koiraa parempi vaihtoehto lemmikiksi on kani tai marsu. Varsinkin kissan kohdalla vegaaniruoan syöttäminen on yksinkertaisesti väärin. Kissa on niin puhtaasti petoeläin.

Jokinen huomauttaa, että tärkeintä olisi ajatella, mikä on lajille sopivaa ruokaa. Esimerkiksi monen päivittäistavarakaupassa myytävän kissanruoan raaka-aineissa on huomattavan paljon viljaa. On kuitenkin vaikea osoittaa, että juuri kyseinen ruoka aiheuttaisi terveydellisiä ongelmia, sillä ongelmat muodostuvat usein pitkällä aikavälillä.

– Näitä syy- seuraussuhteita on vaikea osoittaa toteen. On silti totta, että lemmikkien allergioiden määrä on kasvussa. Usein esimerkiksi mystinen silmävuoto, korvien jatkuva töhniminen ja epämääräinen rapsuttelu  saadaan vähenemään, kun lemmikkiä aletaan ruokkia laadukkaammalla ruoalla. Toisaalta on esitetty, että munuaisten vajaatoiminta ja sokeritauti saattavat liittyä ruokintaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Veronika Mulyk

Eettisyyttä on vaikea mitata

Miksi kaupassa sitten saa myydä ruokaa, joka ei ole eläimille sopivaa? Syy on Jokisen mukaan ravitsemussuosituksissa: koirille ja kissoille ei ole olemassa samanlaisia ravitsemussuosituksia kuin ihmisille.

– Jos ruoka täyttää tietyt minimisaantikriteerit, se voidaan laskea täysravinnoksi. Koiranruoasta tai kissanruoasta on hirveän vähän suosituksia. Kasvisvoittoinen ruoka sopii näille lajeille kuitenkin huonosti. Esimerkiksi kissanruoassa korkea hiilihydraattipitoisuus nopeuttaa kissan ruoansulatusta, joten vaikka kissa söisikin tarpeeksi proteiinia, se ei ehdi sulaa kunnolla, Jokinen sanoo.

Lemmikin ruokinnan eettisyyttä on ylipäätään vaikea mitata.

– Tietääkseni aihetta ei ole tutkittu kovin paljon, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa

Höynälänmaan mukaan esimerkiksi WWF:n hiljattain julkaisemaa, ihmisten eettisempään ruokavalioon kannustavaa Lihaopasta ei voi soveltaa suoraan lemmikkien ruokintaan, sillä oppaan tiedot on kerätty ihmisten ruokaa ja ravitsemussuosituksia ajatellen.

Toisaalta Höynälänmaan mielestä raakaruoalla lemmikkiään ruokkiva omistaja saattaa tehdä hyvinkin eettisellä pohjalla olevia valintoja.

– Esimerkiksi raakaravintoa kissoille ja koirille syöttävät lemmikinomistajat pyytävät usein metsästysseuroilta ylijäämiä. Se vähentää ruokahävikkiä, Höynälänmaa sanoo. 

Raakaruokkijan syytä olla tarkkana

Eläinlääkäri Hanne Jokisen mukaan raakaruokinta on kasvattanut suosiotaan pitkään. Suomessa se saattaa auttaa lemmikin omistajaa löytämään kissan- ja koirankuppiin eettisempiä vaihtoehtoja.

– Raakaruokinnassa voidaan käyttää hyväksi sellaisia raaka-aineita, jotka muuten luokiteltaisiin teurasjätteeksi. Esimerkiksi possujen kylkiluita eli ribsejä voi käyttää koiranruokinnassa, ja niitä on hyvin tarjolla kesän grillaussesonkia lukuun ottamatta. Raakaruokinta voi siis omalla tavallaan olla jätteen vähentämistä.

Raakaruokintakaan ei silti ole täysin ongelmatonta. Lemmikin raakaruokintaa suunnittelevan on syytä perehtyä huolella sekä ravitsemukseen että terveysriskeihin.

– Raakaruokinnan ehkä suurimmat ongelmat liittyvät raaka-aineiden määrään, vitamiinien saantiin ja niiden oikeaan suhteeseen. Esimerkiksi koiran pitäisi saada enemmän kalsiumia kuin fosforia, ja kotona tätä voi olla vaikea varmistaa.

Raakaruokinnan lisääntyminen näkyy joskus myös eläinlääkärin vastaanotolla. Jokinen kertoo törmänneensä muun muassa kissaan, jolla oli vakava osteoporoosi.

– Syyksi paljastui se, että kissa oli syönyt koko ikänsä pelkkää raakaa jauhelihaa eikä mitään muuta. Myös isot luut aiheuttavat riskin suolitukokselle ja suolen repeämiselle. Lisäksi koiran hampaat eivät aina kestä kovien luiden järsimistä, jolloin vastaanotolle päätyy muuten hyväkuntoisia koiria, joilta joudutaan poistamaan liuta hampaita.

Raakaruokaan liittyy Jokisen mukaan myös merkittäviä mikrobiologisia riskejä, kun lihaa ei kuumenneta ennen käyttöä. 

– Esimerkiksi viime aikoina uutisissa olleen broilerinlihan superbakteerit päätyvät myös eläimille käytettävään lihaan. Lisäksi muun muassa koirille usein vaaraton mutta ihmisille haitallinen yersinia-bakteeri sekä sisäloiset saattavat ilmaantua raakaruokkijan riesaksi.

Jokisen mielestä monen lemmikin allergiaoireet saadaan helpommin hallintaan kotiruoan kuin kuivaruoan avulla. Syy saattaa olla yksinkertainen: kuivaruoasta voi olla vaikea selvittää, mitä ruoka on ja mistä raaka-aineet ovat peräisin.

Kuivaruokakin voi olla eettistä

Eläinlääkäri Hanne Jokinen huomauttaa, että kuivaruoka ei ole lemmikinruokinnassa automaattisesti raakaruokaa tai kotiruokaa huonompi vaihtoehto. Lemmikinruoissa on valtava tarjonta, ja osa kuivaruokamerkeistä on sekä ravintoarvoiltaan että eettiseltä pohjaltaan kestäviä.

– Nykyään on tarjolla jonkin verran kuivaruokaa, joiden valmistajat painottavat raaka-aineena käytettyjen eläinten hyvinvointia. Tavallisesta eläinkaupastakin saattaa löytyä free range chicken -lisänimellä varustettua kuivamuonaa. Eri maiden standardeja kannattaa myös miettiä: Suomessa kotieläintuotannolla on kansainvälisesti verrattuna aika korkea taso. Kaukaa tuotu, niin sanottu vapaa kana ei välttämättä ole elänyt järin vapaata elämää.

Jokinen muistuttaa, että etiikka-ajattelua voi halutessaan laajentaa myös kuljetuskustannuksiin.

– Moni lemmikinruoka on peräisin Yhdysvalloista, joten joskus jo tuotteen hiilijalanjäljen takia parempi valinta voisi olla hieman lähempänä, kuten Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa, tuotettu ruoka.

Kotimainen vaihtoehto kiinnostaa

Koiranruoan eettisyyttä pohtiville on luvassa pientä helpotusta, sillä pohjanmaalainen viime vuonna perustettu Dagsmark Petfood tuo kevään aikana kauppoihin Häme-nimisen, kokonaan kotimaisen kuivaruokavaihtoehdon. Dagsmark Petfoodin toimitusjohtaja Laura Strömbergin mukaan idea kokonaan kotimaisesta, mahdollisimman eettisesti tuotetusta lemmikinruokamerkistä syntyi lemmikinomistajien omista tarpeista.

– Pohdimme, miksi haemme erikoisliikkeistä kalliita ruokia, jotka tuodaan Kanadasta tai muualta pitkien matkojen takaa, Strömberg kertoo.

Kotimaisen vaihtoehdon kehittämiseen on Strömbergin mielestä monta syytä.

– Ihmiset pohtivat syömänsä ruoan alkuperää yhä enemmän, ja sama trendi näkyy myös lemmikkien ruokinnassa. Moni haluaa syöttää yhtä hyvää ruokaa lemmikilleen kuin itselleen. Lähellä tuotettu ruoka on myös ekologista ja monella tapaa turvallista. Esimerkiksi antibiootti- ja salmonellabakteerijäämät ovat Euroopassa valitettavan yleisiä. Meidän ruokamme raaka-aineet ovat puhtaita ja siten varmasti turvallisia.

Dagsmark Petfoodin Häme-brändin on tarkoitus olla mahdollisimman läpinäkyvä ja ruoan mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä tuotettua. Se on mahdollista, kun kuivaruokaan käytettävät raaka-aineet, kuten ruoassa käytetty kala, tulevat läheltä. Myös ruoassa käytetty kotimainen porsaanliha on Strömbergin mukaan elintarviketeollisuuden sivutuote. Se saapuu Pohjanmaalla sijaitsevalle tehtaalle Honkajoen tehtaan kautta.

– Olemme suunnitelleet tuotantoketjun niin, että kuljetusmatkat ovat mahdollisimman lyhyitä. Käytämme esimerkiksi kalajauhoa, joka on villiä Itämeren silakkaa ja kilohailia. Käyttämällä tällaista kalaa pystymme omalta osaltamme pienentämään Itämeren rehevöitymistä ja laskemaan sen fosforipitoisuutta, Strömberg sanoo.

koira kissa eläinten hyvinvointi free range eettinen

Kommentit

Luetuimmat julkaisut