SEY haluaa eläimen itseisarvon uuteen eläinsuojelulakiin – "Laki ei voi lähteä siitä, mikä meille on taloudellisesti kannattavinta"

Kuva: Marjo Kokkonen

Ehdotuksen mukaan eläimellä on itseisarvo, joka on riippumaton sen taloudellisesta arvosta ihmiselle. MTK on vastustanut itseisarvon kirjaamista lakiin.

Ihmisen tavallisin tapa mitata eläimen arvo on tehdä se senteissä, kiloissa ja ennen kaikkea euroissa.

Filosofi Elisa Aaltolan mukaan vaihtoehtoinen tapa olisi nähdä eläimissä moninaisia mielellisiä kykyjä sekä ihmisten kanssa jaettuja ominaisuuksia.

Itä-Suomen yliopistossa tutkijana toimiva Aaltola on erikoistunut eläimiä koskeviin eettisiin kysymyksiin. Hän on kirjoittanut eläinfilosofiasta, eläinten moraalisesta arvosta ja asemasta yhteiskunnassa useita tietokirjoja sekä suomeksi että englanniksi.

– Eläimen näkeminen hyödykkeenä liittyy sellaiseen katsomukseen, jossa ihminen on jollakin tapaa erotettu muusta eläinkunnasta ja jopa luonnosta. Silloin ihminen alkaa pohtia, miten hän voisi hyötyä ympäröivästä maailmasta sen sijaan että hän miettisi, miten voisi olla sen ympäröivän maailman tukena.

Ihminen on luonnon ja eläimien suhteen ottanut itselleen erittäin suuria vapauksia, mutta Aaltolan mukaan näiden vapauksien mukana pitäisi tulla myös suuri vastuu.

– Ihminen on kadottanut ajatusta vastuusta. Se johtaa eläinten mielen sivuuttamiseen ja niiden arvon kyseenalaistamiseen. Nyt viimeiset 300–400 vuotta länsimaissa on alettu nähdä eläimet jonkinlaisina mekanismeina, joiden tuottavuudelle on helppo määrittää rahallinen arvo.

Jos emme niin kovasti pyrkisi erottautumaan muusta eläinkunnasta, näkisimme Aaltolan mukaan runsaasti samankaltaisuuksia.

– Silloin on selkeätä, että eläinkunnasta löytyy paljon muun muassa mieleen liittyviä kykyjä, joita pidämme itsessämme merkityksellisinä. Samoin on selvää, että olemme osa eläinkunnan verkostoa, ja meillä on vastuuta niitä muita olioita kohtaan.

Nykyinen eläinsuojelulaki näkee eläimet monin tavoin rinnasteisina esineisiin, eikä yleensä edes kovin arvokkaisiin esineisiin.

– Se on juuri tätä ihmisen halua asettautua eläinkunnan ulkopuolelle. 1600-luvulla alkoi liberalistinen ajattelu, joka korosti oikeuksiamme hyödyntää eläimiä ja luontoa. Nykyisellä uusliberalistisella ajattelulla puolestaan tarkoitetaan jatkuvaan talouskasvuun tähtäämistä. Tässä jatkumossa eläimet on määritetty seikaksi, jonka hyötykäyttöä voidaan viedä äärimmäisiin muotoihin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Marjo Kokkonen

Lain tulisi edistää hyvinvointia, ei vain suojella pahoinpitelyltä

Eläinsuojelulain uudistamistyötä ohjaavan työryhmän ehdotusluonnokseen on kirjattu periaate eläimen itseisarvosta, joka on riippumaton sen rahallisesta arvosta ihmiselle. Nykyisessä eläinsuojelulaissa lähtökohtana on ollut tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen aiheuttamisen kielto. Uudessa eläinsuojelulaissa aikomuksena on muuttaa painotusta siten, että ensisijaisena tavoitteena on eläimen hyvinvoinnin edistäminen ja eläimen mahdollisuus olennaisten käyttäytymistarpeidensa tyydyttämiseen.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on työryhmässä vastustanut itseisarvon mainitsemista laissa.

SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli uskoo, että eläintuottajien pelko itseisarvon lakimainintaa kohtaan on ylimitoitettua.

– Vaikka maininta itseisarvosta saataisiin mukaan lain taustaperusteluihin, ei se tulisi estämään nykymuotoista eläintuotantoa. Toivoisin sen kuitenkin lisäävän keskustelua siten, että eläimen arvoa voitaisiin punnita yhteiskunnassa uudelleen.

Maininta itseisarvosta olisi eläinten eduksi myös oikeusasteissa.

– Se auttaisi oikeuslaitoksia ottamaan käyttöön tiukempia rangaistuksia. Rangaistusasteikko mahdollistaa jo nykyistä kovemmat tuomiot eläinsuojelurikoksista, mutta oikeuslaitos määrää rangaistukset usein asteikon alapäästä. Jos eläimillä olisi itseisarvo, olisi perustellumpaa antaa kovempia rangaistuksia, kun eläin ei olisi enää niin rinnasteinen esineeseen.

Pulli vaatii uuden eläinsuojelulain ottavan askeleita eteenpäin.

– Nykyinen laki lähinnä suojelee eläimiä fyysiseltä pahoinpitelyltä. Uuden lain lähtökohtana pitäisi olla eläinyksilöiden hyvinvoinnin edistäminen. Myös lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia tulisi laissa edistää, Pulli sanoo.

Elisa Aaltolan näkemyksen mukaan tuottajat pelkäävät mainintaa itseisarvosta, sillä se kyseenalaistaisi eläinten käyttämisen hyödykkeinä.

– Itseisarvon mainintaa pelätään, koska se mahdollistaisi eläinten hyväksikäytön kokonaisvaltaisempaa kritiikkiä. Nykyinen lainsäädäntö määrittää eläimiä välinearvon näkökulmasta, itseisarvo on sille hyvin vastakkainen käsite. Länsimaisessa oikeusajattelussa on ollut se käsitys, että jos olennolla on itseisarvo, sitä ei voida käyttää ensisijaisesti pelkkänä hyödyn välineenä.

Tuottajien vastustuksesta huolimatta eläinteollisuus tarvitsee kriittistä tarkastelua.

– Eihän lainsäädännössä voida lähteä siitä, että mikä on meille taloudellisesti kannattavinta. Lakiin kaivataan älyllistä rehellisyyttä. Jos ajatellaan, että eläinsuojelulaissa on se sana suojelu, niin tietenkin pitäisi huomioida myös se, minkälainen eläin on. Kaikilla tuotantoeläimillä on mieli ja kyky tietoisuuteen, jolloin loogisesti tästä seuraa, että itseisarvo tulisi tunnistaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Marjo Kokkonen

Markkinavoimat eläinten edellä

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi 17. toukokuuta julkaistussa Maaseudun tulevaisuuden jutussa, että käsitettä eläimen itseisarvosta ei voida kiistää.

Samassa jutussa Marttila kuitenkin lisäsi, ettei eläimen itseisarvoa voi verrata ihmisoikeuksiin. Hän haluaa, että eläinten itseisarvo määritellään laissa tarkasti.

– Ihmiskauppa on kielletty, mutta ei kai kukaan halua kieltää koiranpentujen kauppaa, Marttila sanoi Maaseudun tulevaisuuden jutussa.

MTK:n asiantuntija Leena Suojala sanoi helmikuussa SEYn haastattelussa, että MTK haluaa Suomeen maailman parhaan eläinsuojelulain – kunhan laki ottaa huomioon myös tuottajat. Elisa Aaltola ei tätä purematta niele.

– Se on vain retoriikkaa. Jos ympäristön kohdalla puhutaan viherpesusta, voidaan tuottajien puhe laskea hyvinvointipesuksi. Maalataan hyvin kauniita kuvia pyrkimyksistä, mutta todellisuudessa ollaan niistä kaukana. Ja tuo tuottajien huomiointi tuo esiin sen raadollisen puolen, eli talouden. Kun eläinten hyvinvointi on talouden kanssa kilpasilla, niin hyvinvoinnille käy huonosti.

Aaltola muistuttaa myös hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan eläinsuojelulain uudistuksesta ei saa aiheutua kuluja tuottajille.

– Jos tämä on lähtöasetelma sille, minkälaista eläinsuojelulakia meille valmistellaan, niin se tarkoittaa, että talous ajaa eläinten edun yli. Se kertoo ihmisestä aikaa hurjaa kieltä. Asetamme talouden ja markkinavoimat mielen omaavien yksilöiden edelle. Se on groteski yhteiskunta.

eläinsuojelulaki eläinsuojelulain uudistus itseisarvo uusi eläinsuojelulaki

Kommentit

Luetuimmat julkaisut