Ollikkalan emakot porsivat vapaasti

  • Meiltä
  • Senni Puustinen
Ollikkalan pikkupossut tutustuvat uteliaina tilalla vieraileviin ihmisiin. Kuva: Minja Hurri

Vihdissä sijaitseva Ollikkalan tila on Suomessa harvinaisuus: sikatila, jossa on käytössä vapaa ryhmäporsitus.

Isäntä Jari Ollikkala on kasvattanut sikoja vuosikymmeniä. Tuotantomuoto uudistettiin alkuvuodesta 2016 ja ensimmäiset porsaat syntyivät tiloihin heti helmikuussa. Uudistuksen takana oli Ollikkalan tekemä matka Hollantiin joulukuussa 2015. Matkalla Ollikkala tutustui vapaan ryhmäporsituksen malliin, jota tutkittiin paikallisessa yliopistossa.

– Kiinnostusta tuotannon kehittämiseen on ollut aina ja eläinten hyvinvointi on minulle tuottajana tärkeää. Tuo Hollannin matka teki suuren vaikutuksen, Jari Ollikkala kertoo.

– Haluamme mennä omaa tietämme. Katsotaan ja kokeillaan, kannattaako tämä.

Ollikkalan tila on pieni perhetila, jolla on pitkät perinteet. Tilalla on kasvatettu sikoja jo vuodesta 1972. Jari Ollikkala on häärinyt sikatilan isäntänä jo kolmekymmentä vuotta. Nyt isännän apuna toimii tytär Veera Ollikkala. Ennen uudistusta tila toimi emakkorenkaan keskusyksikkönä. Kun yhteistyösikalat pikkuhiljaa lopettivat toimintaansa, jouduttiin Ollikkalassa miettimään tulevaisuutta – loppuisiko tuotanto tähän? Lopettamisen sijaan päätettiinkin kokeilla jotain uutta ja sikalan tilat remontoitiin vapaaporsitukseen sopiviksi vauhdilla.

Paremmin voivat possut

Ollikkalan tilalla vieraillessa on helppo huomata, miksi sikoja ja koiria usein verrataan toisiinsa. Vapaana liikkuvat, uteliaat ja sosiaaliset pikkupossut tuovat mieleen koiranpennut. Jari Ollikkalan mukaan porsaat tulevat hyvin toimeen keskenään.

– Kun siat ovat samassa ryhmässä syntymästä asti, ei rähinöitä synny.

Myös virikkeitä ja tilaa on tarpeeksi, jolloin siat eivät pääse turhautumaan ja ongelmia ei synny.

Eläimet pääsevät toteuttamaan sosiaalista käyttäytymistään hyvin.

– Myös emakot on jaettu ryhmiin ennestään tuttujen kesken emakkoringin ajoilta, Ollikkala kertoo.

Emakot on jaettu porsimispuolella kahdelle alueelle, joissa kummassakin on 3–4 emakkoa samassa. 

– Kokeiltu on myös kaikkien pitämistä yhdellä isolla alueella, mutta se ei toimi, vaan siat juoksevat ympäriinsä.

Nykyään Ollikkalan tilalla siat saavat olla vapaina kaikkina tuotantokierron vaiheina, joten eläimet saavat kasvaa vapaasti elämänsä alusta loppuun. Emakot pystyvät tekemään pesän ja sioille on tarjolla paljon tonkimismateriaalia. Näitä luontaisia käyttäytymismalleja ei tavanomaisella kotimaisella sikatilalla eläin pysty toteuttamaan.

Ollikkalan tilalla on emakkoja sekä lihasikoja. Emakot porsivat tilalla vapaana ryhmissä, jossa ne imettävät porsaitaan 9 viikkoa. Tämän jälkeen possut siirtyvät toiselle puolelle tilaa ja siitä myöhemmin kasvatuspuolelle. Lajityypillinen käyttäytyminen pyritään mahdollistamaan tilalla niin hyvin kuin mahdollista. Eläimet kasvavat olkikuivitetuissa pihatoissa, joissa niillä on runsaasti tilaa liikkua ja valita paikkansa. Sian keskeisin luontainen käyttäytymismalli on tonkiminen. Se on mahdollistettu pihattojen runsaalla olkikuivituksella. Maltillinen eläinmäärä takaa, että siat saavat tarvitsemaansa yksilöllistä hoitoa.

Tilalla on kokeiltu sekä puudutuksessa että nukutuksessa tehtyä kastraatiota. Nukutuksessa tehty toimenpide vie aikaa toipua ja porsas joutuu olemaan kauemmin erossa emostaan, joten sitä ei koettu hyväksi vaihtoehdoksi. Toiveena on immunokastraation käyttö, mutta se ei ole vielä ollut mahdollista.

Sioilla riittää seuraa toisistaan ja virikkeitä. Lain vaatimat virikkeet eivät tilallisten kokemuksen mukaan pidä possujen kiinnostusta yllä kuin hetken ollessaan uusia. Tuore olkikasa sen sijaan saa eläimet innostumaan.

– Porsaat leikkivät keskenään ja tykkäävät oljesta: joskus tilaan mennessään ei näe yhtään sikaa, kun kaikki ovat piilossa kasojen alla, Jari Ollikkala nauraa possujen piilosleikille.

Pikkupossut saavat ikätovereiden lisäksi nauttia emojensa seurasta ja opetella uusia asioita emon opastuksella. Emakoilla ja porsailla on yhteinen ruokailualue, jossa porsailla on mahdollisuus opetella kiinteän ruuan syömistä omien emojensa opastamina. Myös emakoiden imetysaika on tilalla huomattavasti tavanomaista sikatuotannossa käytössä olevaa imetysaikaa pidempi. Porsaat vieroitetaan emakoista yhdeksän viikon ikäisinä: luonnossa emakko aloittaa porsaidensa vieroituksen noin kahdeksan viikon kuluttua porsimisesta. Vieroituksen jälkeen porsaat siirretään olkikuivitettuihin pihattoihin, jossa ne viettävät aikaansa tutun lauman kanssa.

Siat ovat sosiaalisia eläimiä. Ollikkalassa possuilla on tilaa leikkiä ja liikkua yhdessä. Kuva: Minja Hurri

Yhteistyötä yliopiston kanssa

Ollikkalan sikatila tekee ainutlaatuista yhteistyötä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Tilalla on säännöllisesti sekä eläinlääketieteen opiskelijoita harjoittelemassa sikojen eläinlääkintää että eläinlääketieteellisen tiedekunnan sikatutkijoita uusien sikatutkimusprojektien parissa. Tutkimusta tilalla on tehty jo vuosia, ja yhteistyön kautta Jari Ollikkala pääsi myös käänteentekevällä Hollannin matkalle mukaan.

– Tilamme on sopivalla etäisyydellä tiedekunnan toimipisteistä, Ollikkala kertoo yhteistyön alkamisesta.

Yliopiston tutkimusryhmä tutkii tilalla muun muassa vapaan ryhmäporsituksen vaikutusta sikojen hyvinvointiin sekä porsastuotannon kannattavuutta tällaisella mallilla. Yhteistyö sujuu hyvin molempien osapuolten mielestä ja tutkijoita ja opiskelijoita pyörii tilalla usein.

Eroon emakkohäkeistä?

Vapaassa ryhmäporsituksessa emakot elävät pienissä ryhmissä karsinoissa, joissa ne voivat liikkua vapaasti. Tavanomaisessa kotimaisessa sikatuotannossa eläinten olot ovat hyvin toisenlaiset. Emakoita pidetään suomalaisessa sikatuotannossa pääsääntöisesti kääntymisen estävissä porsimishäkeissä noin 9 viikkoa jokaisen porsimisen yhteydessä. Näin ollen emakko viettää lähes puolet vuodesta tilassa, jossa se ei pysty edes kääntymään eikä toteuttamaan lajityypillistä käytöstään. Yksi SEYn keskeisimmistä tavoitteista uuteen eläinsuojelulakiin on emakkohäkeistä luopuminen.

Emakoilla on voimakas sisäsyntyinen tarve rakentaa porsailleen pesä, mutta pesänrakennus ei ole häkissä mahdollista. Häkki myös estää emon ja porsaiden luonnollisen kanssakäymisen. Lisäksi emakon jalkalihakset heikentyvät häkissä eläessä ja toimettomuudesta voi seurata stereotyyppistä käyttäytymistä, kuten häkin putkien pureskelua.

Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kieltäneet tiineytyshäkkien käytön kokonaan. Norjassa häkkien käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 2000 alkaen. Hollannissa emakon sallittu pitoaika tiineytyshäkissä on vain neljä vuorokautta tiineytyksen jälkeen. Sveitsi on säätänyt tiineytettävien emakoiden häkissä pidon enimmäisajaksi kymmenen vuorokautta. Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä häkkiporsitus on kielletty ja käytössä on vapaaporsitus. Porsiminen vapaana on yleensä nopeampaa ja sujuvampaa. Porsasten kuolleisuudessa ei ole havaittu eroja häkki- tai vapaaporsimisen suhteen.

Lisätietoa Ollikkalan tilasta: ollikkalansikatila.fi

Mikä vapaa ryhmäporsitus?

Emakot tiineytetään olkipihatossa, jossa ne viettävät koko tiineysajan omassa laumassaan. Porsimisen lähestyessä emakot siirretään ryhmäporsituskarsinaan, jossa ne jakavat yhteisen tilan muutaman muun emakon kanssa. Emakolla on mahdollisuus rakentaa oma pesä sekä vetäytyä rauhaan porsaiden ollessa pieniä. Yhteiselle alueelle emakoilla on mahdollisuus seurustella lajitovereidensa kanssa myös imetysaikana. Yhteinen alue mahdollistaa myös porsaille sosiaalisuuden harjoittamisen luontaisesta iästä alkaen.

Uudella lailla paremmat olot sioille?

Yksi SEYn Uusi eläinsuojelulaki -kampanjan päätavoitteista on parantaa tuotannossa elävien sikojen elämänlaatua. SEYn lakitavoitteisiin kuuluu erityisesti kaksi sikojen hyvinvointiin liittyvää vaatimusta: liikkumista rajoittavien emakkohäkkien kieltäminen ja kivuliaiden toimenpiteiden, kuten porsaiden kastroinnin, suorittaminen vain asianmukaista toimenpiteen aikaista kivunlievitystä ja jälkikivun hoitoa käyttäen.

– Uusi laki on aivan ratkaisevan tärkeä jokaisen Suomessa syntyvän eläinyksilön kannalta ainakin seuraavan 20 vuoden ajan. Laki määrittelee pitkälti eläimen koko elämän. Siitä riippuu, minkälaisia kokemuksia eläin elämänsä aikana saa: saako se esimerkiksi liikkua vai viettääkö se suurimman osan elämästään kiinni kytkettynä, aiheutetaanko sille kipua ja pääseekö se milloinkaan ulos, muistuttaa SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Allekirjoita vetoomus maailman parhaan eläinsuojelulain puolesta: elainlaki.fi

sika porsitus vapaa ryhmäporsitus

Kommentit

Luetuimmat julkaisut