Vesittääkö hallitus hyvän eläinsuojelulain?

Nykyinen eläinsuojelulaki ei vastaa suomalaisten käsityksiä siitä, kuinka eläimiä tulisi kohdella. Tieto eläinten hyvinvoinnin tarpeista on lisääntynyt huimasti nykyisen lain kirjoittamisen jälkeen, mutta eläinsuojelijoiden pelkona on, että lakia uudistetaan eläinten hyvinvoinnin sijaan talous edellä. Kuva: Hanna K. Heikkilä

SEY haluaa lisätä eläinten hyvinvointia monipuolisesti, mutta MTK ja hallitus haraavat vastaan tuottajien talous edellä. Nyt lakia valmistelevan ohjausryhmän osapuolet jännittävät, minkälaisen version laista ministeri Tiilikainen päästää keväällä lausuntokierrokselle.

Tänä vuonna päätetään kymmenien miljoonien eläinten elämästä, kun 20 vuotta vanha eläinsuojelulaki viimein kirjoitetaan uuteen muotoon.

Laki koskee lähes kaikkia eläimiä, mutta heikoimmassa asemassa ovat yleensä tuotantoeläimet.

Lain piti valmistua jo edellisen hallituskauden aikana, mutta aikataulu on viivästynyt. Hallituksen vaihduttua keväällä 2015 on eläinsuojelijoille välittynyt viestiä, että vuosien työn jälkeen uudistus on nyt ottamassa takapakkia.

Nykyinen laki toteaa, että eläinsuojelulain tarkoitus on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoitus on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.

Eläinjärjestöt ja monet asiantuntijat ovat vahvasti sitä mieltä, ettei tuotantoeläinten hyvinvointi kuitenkaan toteudu lain minimivelvoitteiden täyttyessäkään. Väitettä tukee tutkimustieto eläinten tarpeista ja kognitiivisista kyvyistä.

Nykyinen laki ei vastaa suomalaisten käsityksiä siitä, kuinka eläimiä tulisi kohdella

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut lain valmistelua toteuttamaan työ- ja ohjausryhmän, johon kuuluu jäseniä muun muassa eri ministeriöistä ja eläintuottajien etujärjestöistä. Ohjausryhmään on saatu mukaan myös eläinsuojelijoiden ääni SEYn ja Animalian edustajien kautta.

Eläinlääkintöylitarkastaja: Eläinten asema on muuttunut

Ohjausryhmän yhtenä sihteerinä toimii maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola. Hänen mukaansa hallitusohjelman kirjaus eläinlainsuojelulain kehittämisestä tuo työhön oman aspektinsa.

– Hallitus on vaihtunut lain valmistelun aikana. Nyt hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan eläinsuojelulain uudistamisesta ei saa aiheutua kustannuksia elinkeinolle, Pullola sanoo.

Pullolan mukaan on vaikea sanoa, kuinka kirjaus käytännössä vaikuttaa tulevaan lakiin.

– Se jää nähtäväksi. Helpostihan kustannuksia syntyy.

Kustannusten syntyminen on toisaalta osin kiinni muutosten siirtymäaikojen pituudesta. Esimeriksi lehmien kohdalla parsinavetoista pihattoihin siirryttäessä kustannusten määrä riippuu paljolti siitä, minkälaisella aikataululla muutos tehdään.

– Ennusteiden mukaan esimerkiksi parsinavetoista tullaan luopumaan, ja maatalouden kehitys kulkee pihattojen yleistymisen suuntaan. Jos siirtymäaika on kyllin pitkä, kustannuksia ei synny.

Vaikka eläinsuojelujärjestöt ovat huolestuneina seuranneet hallituksen linjauksia, joissa talous kävelee usein helposti muiden arvojen ylitse, Pullola ei allekirjoita väitettä siitä, että lakiuudistusta tehtäisiin tällä hetkellä talous edellä.

– Ohjausryhmän työssä on mielestäni oltu hyvinvointimyönteisiä, eli siellä on aidosti mietitty eläinten hyvinvoinnin parantamista. Toki taloudellisetkin asiat täytyy ottaa huomioon.

Hallituksen henki on vaikuttanut siltä, että se pääministeripuolue keskustan johdolla haraa vastaan eläinsuojelulain kehittämistä. Eläinsuojelijoiden pelkona on, että hallitus lopulta kävelee ohjausryhmän yli.

Pullola ei halua ottaa asiaan kantaa, mutta kertoo, että ohjausryhmän näkemys ja tavoitteena on alusta saakka ollut eläinsuojelulain kehittäminen eläinsuojelusta eläinten hyvinvointiin.

Koska eläinten asema yhteiskunnassa jatkuvasti muuttuu ja korostuu, halutaan lakiluonnoksesta tehdä sellainen, joka kattaisi myös lähivuosien kehitystarpeet.

– Ohjausryhmässä halutaan katsoa myös tulevaisuuteen. Saimme alkuvaiheessa yhteiskuntatieteellisen selvityksen siitä, miten eläinten asema on muuttunut ja tulee muuttumaan. On aivan selvä asia, että nykyaikana eläinten hyvinvoinnista puhutaan aivan eri tavalla kuin vaikkapa 20 vuotta sitten.

MTK uudistaisi eläinsuojelulakia ihmiset edellä

– MTK haluaa hyvän eläinsuojelulain. Haluamme vaikka maailman parhaan eläinsuojelulain, kunhan se ottaa eläinten hyvinvoinnin lisäksi huomioon myös tuottajan hyvinvoinnin, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n asiantuntija Leena Suojala. Hänen osaamisalaansa ovat muun muassa tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi sekä eläinlääkintäasiat.

Suojala kuuluu eläinsuojelulakia valmistelevaan ohjausryhmään.

Suojalan mukaan MTK:ssa ollaan nyt varuillaan lain sellaisten linjausten suhteen, jotka aiheuttavat kustannuksia eläintuotannolle.

Hän kuitenkin myöntää, että vanha laki on ainakin paikoin vanhentunut.

– Tietyin osin kyllä. Siellä on tiettyjä peruslinjauksia, jotka olisi voinut säilyttää. Yksi on tämä, että on muutettu perusperiaatetta. Tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen tuottaminen on vanhassa laissa kiellettyä. Se on peruslinjaus, joka ehkä olisi pitänyt olla siinä uudessakin lainsäädännössä, koska se täsmentää kaikkia alempia asteita.

Suojalan mukaan lakia oltaisiin muuttamassa nyt siten, että tarpeettoman kärsimyksen kieltämisen sijaan laissa sanottaisiin, että tavoite on eläimen hyvinvoinnin edistäminen, mikä voi jäädä esimerkiksi oikeudessa hyvin tulkinnanvaraiseksi.

– Hyvinvoinnin edistäminen on aika abstrakti käsite. Kun asiaa tullaan punnitsemaan tuomioistuimessa, siellä on lakimiehet ja tuomarit, jotka eivät välttämättä siitä substanssista tiedä yhtään mitään. Lainsäädäntö määrittää heidän tekemäänsä päätöstä. Tuomioissa on tähän mennessä aina perusteltu, että eläimelle on tuotettu tarpeettomasti kipua, tuskaa ja kärsimystä. Vuosien mittaan on tullut niin paljon ennakkotapauksia, että tiedetään, mitä tarpeeton kipu, tuska ja kärsimys tarkoittavat.

Lain valvonnan suhteen Suojala toivottaa kehityksen tervetulleeksi.

– Vanha laki on auttamattomasti vanhentunut esimerkiksi valvonnan ja pakkokeinojen käytön osalta. Nyt ei ole oikein käytännön työkaluja valvonnalle, miten edetä määräyksen antamisen jälkeen. Toivottavasti niitä saadaan uuteen lakiin.

Ohjausryhmässä jotkin asiat ovat aiheuttaneet selvää jakautumista kahteen eri näkemysleiriin. Eräs näistä ryhmiä jakavista asioista on, voiko eläin olla kytkettynä paikoilleen ja kuinka paljon se voi liikkua.

– Kysehän ei ole siitä, saako eläin liikkua lainkaan, vaan siitä, onko eläin kytkettynä paikoilleen ja jos on, niin kuinka pitkän ajan. Esimerkiksi parsinavettojen osalta näemme, että rakennemuutos muuttaa joka tapauksessa lypsykarjataloutta siten, että pihattoihin siirrytään aika nopeasti.

MTK ei halua kokonaan kieltää eläimen kiinni kytkemistä.

– Kytkemisessä on kuitenkin se mahdollisuus olemassa, että eläin voidaan päästää jaloittelemaan. Toisaalta pihattonavetoissa ei ole, eikä ehkä ole tulossakaan laiduntamisvaatimusta, joten asiat eivät ole niin mustavalkoisia, kuin niiden halutaan näyttävän.

Toinen ohjausryhmässä jakautumista aiheuttanut asia on keskustelu siitä, pitäisikö tuotantoeläimillä olla jatkuva pääsy juomaveden äärelle.

– Tässä on keskiössä turkiseläinten hoito ja pito. Kaikki ne tieteelliset tutkimukset, joita meille on turkispuolelta esitetty, puhuvat sen puolesta, että eläimet eivät välttämättä tarvitse sulaa vettä talviaikaan. Eli katsotaanko lumi vedensaanniksi, ja puhutaanko jatkuvasta vedensaannista vai jatkuvasta sulanvedensaannista. Turkiseläimiä pidetään talvellakin varjotaloissa, ja silloin vesilinjastolle pitäisi olla jonkinlainen systeemi, että vesi pysyy sulana myös talvella. Ja se tarkoittaisi ylimääräisiä kustannuksia.

MTK:n näkökulmissa korostuu, että tuotantoeläimistä puhuttaessa kyse on ensisijaisesti yritystoiminnasta.

– Kun puhutaan tuotantoeläimistä, ei voida ohittaa tuotanto- ja kannattavuusaspektia, koska se on se syy, miksi tuotantoeläimiä ylipäätään pidetään.

Suojala painottaa, että eläinsuojelulakia suunniteltaessa pitäisi ottaa huomioon myös eläinten parissa työskentelevät ihmiset sekä Suomen maantieteellinen sijainti.

– MTK:n kanta on aivan selkeästi se, että haluamme parempaa eläinten hyvinvointia, mutta siinä pitää huomioida, että se soveltuu tuotantoon. Eli pitää ottaa huomioon, että eläimet ovat tuotanto-olosuhteissa. Me emme muutu Ranskaksi tai Italiaksi, vaan olemme täällä pohjan perukoilla, ja kotieläintuotantomme on suureksi osaksi Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Savossa ja Länsi-Suomessa.

Suojala sanoo, että ohjausryhmässä esiin tulevat eläinsuojelijoiden näkemykset aiheuttavat MTK:n leirissä toisinaan suoranaista hämmennystä. Toisaalta on myös näkemyksiä, joissa ristiriitaa ei ole.

– Eläintuotannon ja eläintenhoidon arjen asiantuntemattomuus näkyy usein selkeästi. Joskus todella ihmettelemme eläinsuojelijoiden tulokulmia. Mutta tämä vain osoittaa sen, että lähestymme asioita aika lailla eri tasoilta. Mutta uudistuksessa ovat mukana kaikki eläimet, ja jos eläinsuojelujärjestöt ottavat kantaa vaikkapa delfiineihin, niin ei meillä ole siinä juuri vastaansanomista.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Pihatto ei automaattisesti ole parsinavettaa parempi vaihtoehto naudan hyvinvoinnin kannalta, mutta pihatossa naudan elinolot on mahdollista järjestää parsinavettaa lajityypillisemmiksi. Kuva: Marjo Kokkonen

SEY kaipaa hallitukselta eläinsuojelutekoja

SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli kertoo, että eläinsuojelujärjestöissä seurattiin eläinsuojelulain uudistusta huomattavasti toiveikkaampina ennen hallituksen vaihtumista.

– Nykyisen hallituksen tekemä politiikka on sellaista, ettei se herätä luottamusta. Vaikuttaa siltä, ettei hallituksessa ole kiinnostusta eläinten hyvinvointia kohtaan, Pulli sanoo.

SEY tavoittelee lakiin useita uudistuksia.

Laki tulee koskemaan yli 60 miljoonaa eläinyksilöä vuodessa. Jokaisen niiden kannalta on ensiarvoisen merkityksellistä, minkälainen uusi laki on.

– Laki määrittelee eläimen koko elämän. Siitä riippuu, minkälaisia kokemuksia eläin saa: saako se liikkua vai onko se suurimman osan elmästään kytkettynä kiinni ja aiheutetaanko sille kipua vai ei. Vaikka tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen tuottamisen pitäisi jo nykyisen lain mukaan olla kiellettyä, sallii se monia rutiininomaisia menetelmiä, jotka aiheuttavat eläimelle suurta kärsimystä ja joihin ei tarvitse käyttää kivunlievitystä.

SEYn mielestä eläinsuojelulakia tulee suunnata tarpeettoman kärsimyksen kieltämisestä nykyistä voimakkaammin kohti eläimen hyvinvoinnin edistämistä. MTK on ollut huolissaan siitä, että eläimen hyvinvointia on vaikea määritellä. Tämä ei kuitenkaan SEYn mukaan pidä paikkaansa.

– Eläinten hyvinvoinnille on olemassa selkeä määritelmä. Eläinten hyvinvointi koostuu hyvästä terveydestä ja toimintakyvystä, joihin kuuluvat muun muassa kivuttomuus ja sairauden hoito. Lisäksi eläinten hyvinvointiin kuuluvat oikeus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja elinympäristöön sekä oikeus hyvään kohteluun ja positiivisiin kokemuksiin.

Yksi suurimmista erimielisyyksistä tuottaja- ja eläinsuojelujärjestöjen välillä on ollut se, tulisiko parsinavetat kieltää eläinsuojelulaissa.

Parsinavetassa nautaa pidetään päästään kytkettynä parteen, jossa nauta pystyy seisomaan tai makaamaan, muttei muutoin liikkumaan. Pihatossa naudat saavat liikkua vapaasti, mutta hyvän pihaton suunnittelu vaatii paneutumista.

Lain mukaan parressa elävien nautojen tulee yleensä päästä ulkoilemaan vähintään 60 päivänä kesäkaudella, mutta pihattoa ulkoiluvaatimus ei koske.

– Tutkimustenkin mukaan naudan elinolosuhteet on mahdollista järjestää lajityypillisemmiksi pihatossa kuin parsinavetassa. Vaikka pihatossa eläville naudoille ei näillä näkymin olla säätämässä ulkoilumahdollisuutta, on se SEYn pitkän tähtäimen tavoite. Ulkoilu lisää tutkimusten mukaan esimerkiksi sorkkaterveyttä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lakiuudistukseen kirjataan joitakin SEYn tavoitteiden mukaisia asioita, kuten vasikoiden niin sanotun nupouttamisen kivunlievitys, mutta Pulli ei ole täysin luottavainen sen suhteen, minkälainen laista on tulossa.

– Hyvin paljon riippuu siitä, minkälaisen version laista maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen päästää lopulta lausuntokierrokselle.

Usko hallitukseen koetuksella

Eläinsuojelujärjestöt ovat kokeneet yhteistyön maa- ja metsätalousministeriön kanssa vaikeutuneen uuden hallituksen ja uusien ministerivalintojen myötä.

– Nykyiselle maatalousministerille on ollut todella vaikea saada sovittua tapaamisaikaa. Voi sanoa, että hänellä on haluttomuutta tavata meitä. Hänen edeltäjiensä kanssa tapaamisten järjestäminen onnistui sen sijaan helposti. SEYn ja Animalian edustajat pääsivät kuukausien odottelun jälkeen tapaamaan Tiilikaista sen jälkeen, kun olimme yhteistiedotteella kritisoineet tapaamisen järjestymisen vaikeutta, sanoo Kati Pulli.

Pullin mukaan eläinsuojelijoiden usko nykyiseen hallitukseen on ollut koetuksella alusta saakka.

– Nykypolitiikka antaa viitteitä siihen, ettei eläinten hyvinvointi ole hallitukselle merkityksellistä, ainakaan jos se maksaa.

Nykyisen hallituksen alkutaipaleella muun muassa eläinsuojeluasiamiehen virka lakkautettiin, vaikka se oli perustettu vasta edeltäneellä hallituskaudella. Kun eduskunta hylkäsi turkistarhauskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen, se vaati selkeitä parannuksia eläinten hyvinvointiongelmiin.

Alun perin ministeriö lupasi antaa uuden asetuksen ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. Hallitusohjelman kirjauksiin vedoten maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin keskeytti myös turkisasetuksen valmistelun.

Tuotantoeläimet ovat yhteiskunnan vastuulla

Moni kaipaisi hallitukselta nyt edes joitakin eläinsuojelumyönteisiä toimia.

– Kyllä tämä hallitusohjelman kirjaus siitä, ettei tuottajille saa tulla kustannuksia, kertoo aika paljon, sanoo Kati Pulli.

Tuotantoeläimet ovat täysin alisteisessa, puolustuskyvyttömässä asemassa. Niiden hyvinvointi on yhteiskunnan vastuulla.

Yhteiskunnan suhtautumisen suuret linjat puolestaan määrittää eläinsuojelulaki, joka 20 vuotta vanhana on Pullin mukaan auttamattomasti jäänyt jälkeen kehityksestä.

– Kun verrataan nykyistä tilannetta 20 vuoden takaiseen, meillä on nyt valtavasti enemmän tietoa eläinten tarpeista ja myös siitä, kuinka eläimiä pidetään. Nämä yhdessä ovat suunnanneet kuluttajien ajatuksia tuotantoeläimiin ja odotuksiin eläinten hyvinvoinnista.

Pulli tiedostaa, ettei eläinsuojelulain uudistamisessa kyseessä ole vain hallituksen ja eläinten hyvinvoinnista huolestuneiden kansalaisten välinen vääntö. Keskustelun keskiössä ovat myös ne ihmiset, jotka kasvattavat eläimiä.

Eläintuottajien edustajien puheissa esiintyy usein ajattelua, ettei kaupunkilaisiksi miellettyjen eläinsuojelijoiden tulisi kertoa tuottajille, kuinka maaseudulla tulee toimia. Tätä Pulli ei purematta niele, vaan hänen mielestään kuluttajilla on täysi oikeus kertoa mielipiteensä.

– Maaseudun eläintuottajien kannattaisi myös ajatella, ketkä ovat heidän asiakkaitaan. Suomalaiset kuluttajat ovat tuoreen Eurobarometrinkin mukaan valmiita maksamaan enemmän korkeammasta eläinten hyvinvoinnin tasosta. Jos kuluttajat ovat aidosti kiinnostuneita siitä, miten ja minkälaisissa oloissa eläimiä kasvatetaan, niin heitä kannattaa varmasti kuunnella.

Lakiluonnos uudesta eläinsuojelulaista tulee näillä näkymin lausuntokierrokselle kevään 2017 aikana. Syksyllä lakiluonnos annetaan eduskunnalle. Voimaan uusi laki tulee aikaisintaan vuoden 2018 alusta alkaen.

Mitä sinä voit tehdä eläinsuojelulain kehittämiseksi? Lue täältä.

SEYn päätavoitteet uuteen eläinsuojelulakiin


1. Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Turkistarhaus on lakkautettava kokonaan.

2. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä.  Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarvenalkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla.

3. Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia.

4. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta.

5. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi.

6. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä.

eläinsuojelulaki eläinsuojelulain uudistus

Kommentit

Luetuimmat julkaisut