Kissoja kuin Vilkkilässä: Villiintynyt kissalauma voi paisua jopa satapäiseksi

  • Meiltä
  • Riikka Ala-Hulkko
Vapaana maalla elävää kissaa pidetään usein onnellisesti hiirestävänä ja hyvinvoivana. Todellisuudessa se on usein nälkiintynyt, matoinen, ulkoloisia täynnä oleva juuri ja juuri selviävä kissa. Kuva: Riikka Ala-Hulkko

“Vilkkilässä on viis porttia,

joka portil viis ämmiä,

joka ämmäl viis konttia,

joka kontis viis kissaa,

joka kissal viis poikast.”

Moni pitää yhä kissaa vähäarvoisena lemmikkinä. Vapaaehtoisten eläinsuojelijoiden kädet täyttyvät hylätyistä kissoista muodostuneista kissapopulaatioista ympäri Suomen.

Satapäisen kissapopulaation syntyyn ei tarvita kuin kaksi kissaa: vapaana liikkuva leikkaamaton kolli ja naaras. Kissalauma saakin usein alkunsa kesykissasta, jota ei leikkauteta ajoissa tai ollenkaan. Kissa saattaa saada yhdet pennut ihmisen nähden, mutta seuraavat pentueensa ihmiseltä piilossa. Populaatio voi saada alkunsa jo yhdestä ihmiseltä salassa tehdystä ja hoidetusta pentueesta. Seuraavana vuonna kissoja on helposti toistakymmentä. Vuosien kuluessa näitä ei-kenenkään-kissoja on jo kymmeniä tai jopa satoja. Koska kissat lisääntyvät lähisukulaisten kesken, ovat ne hyvin sisäsiittoisia.

Kissa viihtyy perhelaumoissa. Kissalaumaan ei niin vain liitytä, vaan siihen synnytään. Emokissan naaraspuoliset jälkeläiset jäävät usein samalle reviirille jatkamaan sukua. Kolleilla on laaja reviiri. Ne saattavat joko jäädä lauman vieraileviksi tähdiksi tai lähteä vaeltamaan lähimaastoon.

Tavallisesti kotikissa saa enintään kahdet pennut vuodessa. Pahimmillaan kissa voi kuitenkin lisääntyä jopa neljä kertaa vuodessa. Lauma paisuu nopeasti suureksi, jos ruokaa ja pesäpaikkoja vain on tarjolla tarpeeksi. Näitä molempia löytyy Suomesta luonnon puolesta runsaasti keväällä ja kesällä. Hylättyjen aittojen ja navettojen vintit ovat erittäin houkuttelevia kissalle, joka saalistaa hiiriä, myyriä ja muita jyrsijöitä.

Villiintyneet kissalaumat hyötyvät myös vapaasti ulkoilevista kesykissoista. Suomessa kissat ulkoilevat edelleen paljon vapaasti, jolloin niitä myös ruokitaan ulos. Koska kissan reviirillä ei ole ehdotonta rajaa, villiintyneet kissat pääsevät hyödyntämään myös vapaasti ulkoilevien kesykissojen ruokavarantoja.

Lisääntyy kuin... kissa?

Kissa on ahkera lisääntymään. Ensimmäiset pennut syntyvät usein maaliskuulla. Sama naaraskissa voi tulla kiimaan jo 48 tunnin kuluttua synnytyksestä. Usein ensimmäinen synnytyksen jälkeinen kiima alkaa kuitenkin vasta kun pennut ovat yli 3-viikkoisia. Monesti seuraava pentue syntyy kesän korvilla ja kolmas syksyllä.

Villiintyneessä kissapopulaatiossa pentuekoko on tavallisesti 2–4 pentua. Jos on hyvä hiirivuosi tai kissojen selviytyminen on muuten turvattua, pentuja voi syntyä kerralla jopa kuusi tai seitsemän. Huonona vuotena taas yhden pennun pentueet eivät ole harvinaisia.

Populaation kasvaessa liian suureksi luonto hoitaa asian omalla tavallaan ja taudit astuvat kuvaan. Populaatiokissoilla on sisäsiittoisuuden takia alentunut vastustuskyky, joten ne ovat muita alttiimpia monille virustartunnoille. Kissalaumoissa on usein kissoille yleisiä flunssaviruksia herpestä ja kalikia, mutta myös mykoplasmaa ja klamydiaa. Yksi isoimmista ja todellisimmista uhkista on kissarutto eli kissan parvovirus, jonka kuolleisuusprosentti on lähes 70. Vaikka kissarutto on suurelle yleisölle varsin tuntematon, eläinsuojeluihmiset törmäävät kissapopulaatioissa ruttouhkaan usein. Ruttoon sairastuvat ja kuolevat kissat päätyvät äärimmäisen harvoin eläinlääkäriin tai Eviraan avattavaksi. Vuonna 2011 Evira raportoi vain 24 varmistettua tapausta

Isokin populaatio alkaa yhdestä vahingosta

Monelle tulee yllätyksenä, että yhdessä paikassa voi olla kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen kissaa. Populaatioiden kanssa työskenteleville eläinsuojelijoille luku on vielä pieni, sillä vastaan tulee myös yli sadan kissan laumoja.

Tyypillinen eläinsuojeluyhdistyksen tietoon tuleva kissapopulaatiotapaus on sellainen, jossa vanhempi henkilö on alkanut ruokkia hylätyksi luulemaansa kissaa. Kun ruokaa on helposti saatavilla, kissa tekee pennut pihapiiriin. Ensimmäinen pentue saadaan mahdollisesti sijoitettua rakastaviin koteihin. Jossain vaiheessa kissoja alkaa kuitenkin jäädä pihapiiriin. Näistä tapauksista ilmoitus tehdään vasta, kun tilanne alkaa häiritä naapurustoa. Silloinkin ilmoittajana on usein naapuri. Häpeä tai tietämättömyys jättävät omistajan usein neuvottomaksi ongelman syvetessä.

Eläinsuojelun kannalta tilanne on hankala. Kukaan ei välttämättä tunnusta kissoja omikseen, joten ongelmaan on vaikea tarttua. Kissat ovat usein arkoja ihmistä kohtaan, mutta saaneet pääasiallisen ruokansa ihmiseltä. Yhteistä kissoille on kuitenkin se, että ne ovat ihmisen vastuulla – vaikkei kissoja ruokkiva ihminen ajattelisikaan niitä ominaan.

Operaatio Loukutus

Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistykseen alkaa joka vuosi kesän korvilla tulla soittoja huolestuneilta ihmisiltä. Löytyy pentue sieltä, täältä ja joskus tuoltakin. Joskus tilanne on karannut käsistä niin pahasti, että soitto tulee kunnalliselta valvontaeläinlääkäriltä tai avunpyyntönä SEYn eläinsuojeluneuvojalta. Yhteistä tapauksille on aina se, että vastuu kissapopulaation hoitamisesta siirtyy vapaaehtoisille.

Loukutus, eli kissojen pyydystäminen luonnosta siihen tarkoitettujen loukkujen avulla, on monesti haastava operaatio, joka vaatii pitkää pinnaa, vapaaehtoisten aikaa ja myös sijaiskotipaikkoja. Kolmenkymmenen kissan laumaa ei tyhjennetä yhdessä yössä. Loukutus on luvanvaraista toimintaa ja sitä voi tehdä tällaisessa tarkoituksessa vain tontin omistajan luvalla tai viranomaisen avustuksella. Yhteistyö paikan omistajan kanssa on siksi tärkeää. Monesti asukas tuntee kissat ja niiden tavat ja voi auttaa sijoittamaan loukut oikeisiin paikkoihin oikeisiin aikoihin, jolloin itse operaatio on vapaaehtoisille helpompi.

Tuomitsemisen sijaan on tärkeää keskittyä ongelman ratkaisuun ja auttamiseen. Ihmiset, jotka ovat tähän tilanteeseen ajautuneet, haluavat apua ja ymmärrystä. He eivät ole tilanteessa tahallaan, vaan usein ajattelemattomuuttaan.

Kissalauman loukuttaminen voi viedä jopa vuoden, vaikka kyse olisi verrattain pienestä populaatiosta. Populaation tyhjentäminen saattaa tuntua ylivoimaiselta ponnistukselta. Mihin kaikki ne kissat laitetaan? Resurssien kaapiminen tuntuu aina työläältä, mutta yhteistyöllä ja yhteen hiileen puhaltamalla se on mahdollista.

Vaikka kiinniotetut kissat saattavat riehua loukussa kuin villipedot, sitä ne eivät välttämättä ole. Kissalaumassa elänyt kissa on usein tottunut ihmiseen ruoan antajana. Kun jää saadaan rikottua, ulkona eläneestä kissasta saattaa kehkeytyä jopa sylikissa. Loukkuun jäädessään kissa kuitenkin kokee ihmisen petona ja suhtautuu sen mukaisesti. Ajalla ja kunnon olosuhteilla populaatiokissa voi vielä saada mahdollisuuden kissanarvoiseen elämään.

Yksi tärkeimmistä keinoista ennaltaehkäistä kissapopulaation syntymistä on kissojen leikkauttaminen. Edelleen on tiukassa käsitys, että kissan tulisi saada ensimmäinen kiima tai jopa pentue ennen sterilisaatiota. Kiimaan asti odottaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, vaan naaraskissan voi varhaissteriloida osaavalla eläinlääkärillä jopa nelikuisena. Suurin osa eläinlääkäreistä pitää nukutuksen rajana kahden kilon painorajaa.

Maatiaiskissa ei ole vielä kuolemassa sukupuuttoon, mutta kissan arvostus on edelleen pohjamudissa.

Lue lisää: 66 kissaa, joista kaikki selvisivät

Leikkautuskampanjoilla kissapopulaatioita vastaan

Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistyksessä on pyritty aktiivisesti estämään kissapopulaatioiden syntyä leikkauttamalla kissoja. Hsesy on järjestänyt yhdessä Eläinsuojeluyhdistysten Kummien kanssa yhteensä 15 leikkaustapahtumaa vuodesta 2009 lähtien. Leikkaustapahtumat on tarkoitettu ensisijaisesti vapaasti ulkoileville kissoille ja yhdistyksen toimialueella asuville.

- Uskomme vahvasti, että valistuksella ja leikkauskampanjoilla on iso merkitys kissakannan vähenemiseen, Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Margit Nevala kertoo.

Viime vuonna yhdistyksen Eläintalolle tuli 352 kissaa, joista pentuja oli noin sata. Määrää lisäsivät isot kissapopulaatiot, joita tänä vuonna ei vielä ole ollut.

- Kissatilanne meillä on nyt tasan sata talolle tullutta kissaa, mikä on 60 kissaa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan eli elokuuhun mennessä.

Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistys luovuttaa kaikki kissat - myös pennut - leikattuina, sirutettuina, rokotettuina ja useaan kertaan madotettuina uusiin koteihin.

kissa loukutus kissapopulaatio hylätty kissa villiintynyt kissa leikkauttaminen

Kommentit