Uusi eläinsuojelulaki ei takaa eläimille edes jatkuvaa vedensaantia

Kuva: Marjo Kokkonen

Lakiluonnos jättää monta eläinsuojelujärjestöjen tavoittelemaa muutosta toteutumatta.

Kesäkuun alussa saimme viimein kuulla uutisia eläinsuojelulaista: Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti, että lakiluonnos alkaa olla valmis. Tiedotustilaisuudessa ministeriön virkamiehet kertoivat lakiin tulossa olevista keskeisistä linjauksista ja uudistuksista.

Jos luonnos menisi sellaisenaan läpi, useat asiat muuttuisivat parempaan, mutta samalla suuret ja keskeiset eläinsuojelujärjestöjen tavoittelemat muutokset jäisivät toteutumatta. Laki myös jättäisi liian suuria asioita päätettäväksi asetustasolle.

Uuden lain nimeksi on tulossa eläinsuojelulain sijaan eläinten hyvinvointilaki. Lähtökohtana on eläimen kunnioittaminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Nämä ovat hyviä asioita. Paljon puhuttanut eläimen itseisarvo ei sen sijaan tulisi lakipykäliin, mutta sen olemassaolosta kerrottaisiin lain perusteluissa. SEYn mielestä itseisarvon piilottaminen tällä tavalla pois pykälistä ei ole perusteltua. Eläimillä on itseisarvo ja sen kirjaaminen olisi tärkeää asennevaikuttamista.

Lakiluonnoksessa ristiriitoja

Lakiluonnos vaatii, että eläimet saavat toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Toteutettavista käyttäytymistarpeista on lueteltu esimerkkejä, ja esimerkiksi liikkuminen on kirjattu yhdeksi niistä. Kuitenkin laki sallisi edelleen ainakin lypsylehmien pidon parsiin kytkettynä.

Naudan liikkumisen tarve patoutuu jo kahdessa vuorokaudessa, joten tarpeen tyydyttäminen parsinavetassa tarkoittaisi käytännössä ympärivuotista jaloittelua useamman kerran viikossa. Jaloitteluvaatimuksen määrittely jäisi kuitenkin asetustasolle. Nähtäväksi jää, tuleeko lain vaatimuksista vain sanahelinää vai toteutetaanko asetustason määräykset todella lain linjausten mukaan. SEYn näkemys on, että parsinavetat tulisi kieltää siirtymäajalla kaikkien nautojen osalta.

Hieno asia on, että sonnien pito parsissa kiellettäisiin verrattain lyhyellä viiden vuoden siirtymäajalla. SEY vaikuttaa sen puolesta, että sama siirtymäaika koskisi myös muita lihakarjana pidettäviä nautoja.

Sikojen kohdalla uusi laki likimäärin puolittaisi ajan, jonka emakoita saa pitää kääntymisen estävissä häkeissä. Toisin sanoen siemennyshäkit kiellettäisiin pitkällä, 15 vuoden siirtymäajalla, mutta porsitushäkit olisivat edelleen sallittuja. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa myös emakoiden pito myös porsitushäkeissä on kiellettyä lyhyitä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lakiluonnos kieltää kipua aiheuttavien toimenpiteiden suorittamisen ilman kivunlievitystä. Tämä on tärkeä uudistus. Kivunlievityksen tavasta säädettäisiin kuitenkin vasta asetustasolla. Ministeriö on kertonut, että vasikoiden nupoutuksen kohdalla asetuksella vaadittaisiin rauhoittamista, puudutusta ja kipulääkitystä.

Tämä on myös SEYn tavoite. Mielestämme määrittely tulisi kuitenkin tehdä jo lakitasolla. Keskeisten asioiden jättäminen määriteltäväksi vasta asetukseen on ongelmallista, sillä eduskunta ei päätä niistä, vaan päättämässä on demokratian kannalta huomattavasti pienempi ryhmä ihmisiä eli sen hetkinen valtioneuvosto.

Eläimen ei pitäisi altistua pitkittyneelle janolle

Yksi kaikkein ongelmallisimpia asioita lakiluonnoksessa on veden saanti ja sen puute. Laki ei toisi näillä näkymin muutoksia nykytilaan, jossa on jo todettu olevan vakavia ongelmia. Osa turkiseläimistä joutuu elämään talvisin käytännössä jäätä nuolemalla. Vaikka laki määrää, että eläimen on saatava riittävästi vettä, on kyseisen määräyksen valvominen käytännössä mahdoton tehtävä ja vaatimusta rikotaan. SEY vaatii eläimille jatkuvaa vedensaantia niiden pysyvissä pitopaikoissa. Näin voidaan varmistaa, ettei eläin jatkuvasti altistu pitkittyneelle janon kokemukselle. Määräystä olisi myös helppo valvoa.

Eläinsuojelulakiuudistusta ohjanneen asiantuntijoista koostetun ohjausryhmän kanta oli, että jatkuva juomavesi tulisi säätää lailla pakolliseksi. Vielä pari viikkoa ennen ministeriön tiedotustilaisuutta kuulimme virkamiehiltä, että heidän kirjoittamassaan luonnoksessa olisi sekä vaatimus jatkuvalle vedensaannille, että kielto pitää nautoja parsissa. Tässä välissä luonnos kävi kuitenkin ministeriön poliittisen johdon käsittelyssä ja ehdotus heikkeni huomattavasti.

Seura- ja harrastuseläinten osalta SEYn keskeisin tavoite on ollut kissojen ja koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin säätäminen pakollisiksi. Tämä ei ole tulossa lakiin. Virkamiehiltä olemme kuitenkin kuulleet, että asia voidaan jatkossa ottaa uudestaan pohdintaan, eikä asiaa ole tyrmätty.

Eläinten jalostuksen osalta lakiin on tulossa tiukennuksia, mikä on hieno asia. Tämä on ollut yksi SEYn päätavoitteista. Nähtäväksi jää, kuinka merkittäviä vaikutuksia lailla saadaan aikaan, mutta myös konkreettisista muutoksista on toiveita. Lakiluonnos on yksiselitteisesti kieltämässä sellaisten eläinten käytön jalostuksessa, joilta luonnollinen lisääntyminen ei onnistu. Myös muilta osin laki on jalostuksen osalta konkreettisempi kuin edellinen.  

Yksi merkittävä ja toivottu, nyt toteutumassa oleva uudistus, ovat positiivilistat. Positiivilistoilla määritellään ne eläinlajit, joita ihminen saa hoidossaan pitää. Muut lajit jäävät automaattisesti ulkopuolelle, eli niiden kasvattaminen, myyminen ja maahantuonti ovat jatkossa kiellettyjä. Eläinsuojelulakiin on tulossa lista tuotantoeläimistä ja sirkuksissa käytettävistä eläimistä. Asetustasolla säädettäviksi jäävät seura- ja harrastuseläinlajit.

Lakiin on tulossa myös muita hyviä muutoksia, kuten:

  • Tainnuttaminen ennen teurastusta vaaditaan poikkeuksetta.
  • Piikkipannat ja sähköpannat kielletään.
  • Hevosten pito pilttuissa kielletään.
  • Uusien parsinavettojen rakentamiseen tai olemassa olevien laajentamiseen ei myönnetä enää investointitukea.
  • Löytöeläinten kuljetus tulee osaksi maakunnan järjestämää löytöeläinten hoitoa.
  • Sukupuoliyhteys eläimen kanssa kielletään.
  • Eläimen myynnin ja luovutuksen yhteydessä on nykyistä laajempi tiedonantovelvollisuus.
  • Eläintä ei saa myydä tai luovuttaa alle 16-vuotiaalle ilman huoltajan suostumusta.
  • Huoltaja on päävastuussa alle 16-vuotiaan omistamasta eläimestä.
  • Mitään selkärankaisia eläimiä ei saa ottaa luonnosta elätettäväksi (nykyisin säädös koskee vain nisäkkäitä ja lintuja).
  • Luonnonvaraisten eläinten pidempiaikainen hoito muuttuu ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi.
  • Valtio kattaa maakunnan eläinlääkärille loukkaantuneista luonnonvaraisista eläimistä koituneet lopetuskulut.
  • Pätevyysvaatimuksia säädetään erityisesti laajassa mitassa eläimiä pitäville. Osaamisvelvollisuus on kaikilla eläinten pitäjillä.


Lakiluonnos on menossa kesän aikana käännettäväksi ja kääntämisen jälkeen se tulee lausuntokierrokselle. Syksyllä on tärkeä aika vaikuttaa, jotta lakiin saataisiin vielä oleellisia muutoksia, joita sieltä nyt puuttuu.

Lausuntokierroksen jälkeen luonnosta voidaan vielä muokata ennen sen eduskuntaan lähettämistä. Eduskunta käsittelee lakia näillä näkymin ensi keväänä. Vielä silloinkin joitain muutoksia voidaan tehdä tai eduskunnan niin halutessa, palauttaa se ministeriöön uudelleen valmisteluun.

SEY tulee tekemään paljon työtä eläinsuojelulain loppurutistuksen aikana, jotta laista saadaan eläinten kannalta niin hyvä, kuin mahdollista. Sinäkin voit auttaa: allekirjoita SEYn ja Animalian vetoomus, pyydä kansanedustajaasi toimimaan asian puolesta, pidä asiaa keskustelussa, kirjoita vaikka mielipidekirjoitus. Meidän on tärkeää osoittaa, että laki kiinnostaa myös muita kuin eläinsuojelujärjestön toimihenkilöitä.

eläinsuojelulaki uusi eläinsuojelulaki

Kommentit

Luetuimmat julkaisut